En haluaisi jättää ilmastokriisiä omille lapsilleni

Maailman pelastaminen, ei mikään ihan pieni haaste yhdelle valtiolle, saati sitten ihmiselle. Riitoja, epätoivoa ja ahdistusta aiheuttava ilmastonmuutoskeskustelu on käynyt kuumana jo ties kuinka kauan, ja ensimmäiset havainnothan eri kaasujen yhteydestä ilmaston lämpenemiseen tehtiin jo 1800 -luvulla. Teoria ilmastonmuutoksestakin on jo 100 vuotta vanha, mutta silti vieläkään vuonna 2018 ei kukaan ole valmis ottamaan vastuuta ja toimimaan asioiden muuttamiseksi. Vai onko?

Ilmastonmuutos = maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen, joka johtuu kasvihuonekaasujen (mm. hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli) määrän kasvusta ilmakehässä.

Kiina ja Intia vs Suomi

Olen melko realistinen ilmastonmuutosta koskevissa asioissa, ja tiedostan sen, että suomalaiset yksin eivät pysty ilmastonmuutosta hillitsemään. Ilmaston lämpeneminen on maailmanlaajuinen ongelma, ja sitä tulisi myös hoitaa sen mukaisesti. Ympäristötietoinen kasvatus, politiikka ja lainsäädäntö maailmanlaajuisella tasolla voisivat olla hyvä lähtökohta muutoksen aikaansaamiselle, ja tätä on varmasti yritettykin toteuttaa. Mutta jos ainoa vaihtoehto ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi olisi lainsäädännön tiukentaminen niin, että muutos tapahtuu väkisin, olisitko valmis siihen. Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla?

Ilmastonmuutos on vaikea ja monitasoinen ongelma, jota ei enää voida pysäyttää. Sen hidastamiseksikin vaadittaisiinkin sitoutuneita, jatkuvia toimia kaikilta valtioilta, erityisesti suuripäästöisiltä ja tiheästi asutuilta Kiinalta ja Intialta. Näissäkin maissa on tosin osoitettu merkkejä ilmastovastuullisuudesta. Intia esimerkiksi pyrkii tulemaan kolmanneksi suurimmaksi aurinkoenergian tuottajaksi maailmassa, ja Kiina investoi eniten maailmassa uusiutuvaan energiaan. Keskimäärin yhden intialaisen päästöt ovat vain kuudesosa suomalaisen päästöihin verrattuna, mutta tästä huolimatta Intian 2,5 miljardin tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat Suomen 55 miljoonan tonnin päästöihin verraten massiiviset. Silti puhun paljon sen puolesta, että länsimaat voisivat toimia suunnannäyttäjänä, ei pidä lannistua suurten ongelmien edessä vaan näyttää mallia omalla toiminnalla.

Niin hyvin en kuitenkaan ole perillä globaalista ilmastoa koskevasta lainsäädännöstä, että pystyisin sitä lähteä käsittelemään tässä sen enempää, eikä taida merkkimääräkään tämän artikkelin editboxissa riittää siihen. Keskitytään siis meihin suomalaisiin.

Mitä sitten, vaikka epäonnistuisimme?

Voidaanko me, yksilöt, vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen? No, negatiivisesti ainakin voidaan, ja ihan arkipäivän valinnoilla. Tästä jos mistä olen kuullut puolesta ja vastaan teorioita, ja jostain syystä olen saanut nuoremmasta sukupolvesta (itseni ikäiset ja nuoremmat) merkittävästi vastaanottavaisemman ja ympäristötietoisemman kuvan kuin vanhemmalta polvelta. Ongelma onkin siinä, että muutoksesta pidetään äänetöntä älämölöä, mutta konkreettiset teot jäävät pelkän puheen tasolle. Arjessa ketään ei tunnu kiinnostavan. Ilmastonmuutosta pidetään pelkkänä ympäristöongelmana, joka poistuu muutamien muutosten jälkeen, vaikka faktahan on se, että se ei poistu, ei enää koskaan. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei oteta tosissaan ja niitä vähätellään, vaikka se on jo johtanut ja tulee vastakin johtamaan vakaviin ongelmiin jo lähitulevaisuudessa. Ajatellaan, että no, jos ongelma on jo niin pitkällä, niin miksi enää tekisin mitään? ”Eletään nyt täysillä, kun vielä voidaan!” Ajattele miten tykkäät, itse en kuitenkaan ole niin itseäni täynnä, että ilman taistelua jättäisin kuolevan maapallon omille lapsilleni ja mahdollisille lasteni lapsille.

Suomeen hyväksyttiin vuonna 2014 ilmastolaki, jonka keskeisenä tarkoituksena on vähentää kasvihuonepäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verraten ja vahvistaa eduskunnan sekä meidän kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ilmastopolitiikassa. Jep, ei kerro mitään konkreettista, ei teille eikä juuri minullekaan.

Suomessa on siis voimassa oleva ilmastolaki, mutta silti mitään merkittävää en muista ainakaan oman aikuisikäni aikana tapahtuneen asioiden parantamiseksi. Tai ainakin tietoa täytyy lähteä oikein tonkimalla tonkimaan, jos haluaa tietää, mitä muutoksia on tapahtunut. Juuri tämän takia meillä on merkitystä. Yksilön on hyvin vaikea saada aikaan suuria muutoksia, ja on myös oltava asioista kiinnostunut, mutta on ehdottomasti parempi vaihtaa negatiivisesti vaikuttava toiminta ilmastoystävälliseen toimintaan, kuin jäädä toistamaan samoja virheitä uudestaan ja uudestaan. En usko, että Suomessa päästään poliittisella tasolla puusta pitkälle ennen, kun asioista oikeasti kiinnostunut sukupolvi astuisi puikkoihin. Mielestäni on jotenkin kieroutunutta, että ihmisille täytyy rautalangasta vääntää kuinka suurta tuhoa heidän elintapansa ja kulutustottumuksensa aiheuttavat. Onko kyse puhtaasta itsekkyydestä tai tietämättömyydestä? Eikö suomalaisilla ole enää minkäänlaista suhdetta luontoon, missä on ympäristöomatunto? Olisi niin mahtavaa, kun pystyisi takomaan kerralla kaikkien maailman ihmisten päähän, miten tärkeän asian äärellä tässä oikeasti ollaan.

Ilmastotietoisuuden ei tarvitse olla sellaista pakkopullaa ja hampaiden kiristystä, jollaiseksi yhteiskunta sen vielä nykyäänkin tuntuu luonnehtivan. Voisimme vain alkaa tehdä asioita silkasta halusta parantaa maapallon tilaa. Onko se muka niin vaikeaa? Ei ainakaan minun mielestäni, mutta kai se on vegaanina ja asioista oikeasti kiinnostuneena eri juttu huudella kuin kertakäyttömuotia harrastavan pihvinmussuttajan, vai? Vaikka suurta positiivista vaikutusta emme saisikaan heti aikaiseksi, niin pystymme ainakin vähentämään niitä ilmastonmuutosta ilmapallon lailla paisuttavia toimia. Ja mitä sitten, vaikka epäonnistuisimme? Itse olen valmis tekemään yhä enemmän ja enemmän, jos se pelastaisi edes yhden lapsen hengen ilmaston lämpenemisen aiheuttamalta kuivuudelta, tai yhdenkin jääkarhun, jonka elintila pienenee jatkuvasti.

Näillä arkisilla valinnoilla sinäkin voit vaikuttaa!

Suurin uhka ilmastolle ovat kasvihuonekaasut, joista erityisesti haittaa aiheuttavat hiilidioksidi ja metaani. Hiilidioksidipitoisuutta on lisännyt fossiilisten polttoaineiden, hiilin, öljyn ja maakaasun käyttö. Fossiilisia polttoaineita käytetään mm. liikenteessä, teollisuudessa ja energiantuotannossa. Myös metsien vähentäminen vaikuttaa hiilidioksidin määrään. Metaania ja typpioksiduulia ilmakehään pääsee eniten maatalouden päästöistä. Pakko kuitenkin myöntää, että tunnen itseni hieman hölmöksi, kun joudun kirjoittamaan tämän saman litanjan tänne, joka on omassa mielessäni pysynyt ja alakouluikäisestä saakka.

Liikenteessä

Se, millä kuljet paikasta toiseen on suurin yksittäinen tekijä siinä, vaikutatko positiivisesti vai negatiivisesti ilmastonmuutokseen. Ajattele, että lentäessäsi kiihdytät ilmastonmuutosta jopa 30-50 kertaa enemmän kuin junalla matkustaessasi! Vältä edes kotimaan sisäisiä lentoja. Minulla on oma mielipiteeni hupimatkailusta, eikä se ole kovin suopea alvariinsa lentäen ulkomailla ravaavia kohtaan.

  • Kävele, pyöräile ja kulje joukkoliikenteellä aina mahdollisuuden tullen. Yksityisautoilua on usein perusteltu katalysaattoreilla, jotka eivät todellisuudessa vähennä lainkaan autojen hiilidioksidipäästöjä. Itse kuljemme noin 5-6 kilometrin matkoja lastenkin kanssa jalkaisin esimerkiksi kauppaan, kirjastoon tai leikkipuistoon. Autoa meilläkin käytetään myös ihan turhaan puhtaista mukavuussyistä esimerkiksi työmatkoja taittaessa, mutta sen vastapainoksi myös kuljemme jalan, pyörällä ja tarvittaessa bussilla verrattaen hyvin paljon.
  • Jos joukkoliikenne tai hyötyliikunta ei vain ole se, missä haluat tehdä kompromisseja, niin tee edes viisas valinta uutta autoa ostaessasi. Jälleenmyyjillä on velvollisuus antaa ostajille tietoa auton hiilidioksidipäästöistä ja polttoaineen kulutuksesta.

Ruokakaupassa

Olen vegaani useista eri syistä, ja sen positiivinen vaikutus ilmastoon on yksi niistä. Liharuoka ei kuitenkaan aivan yksiselitteisesti ole se huonoin vaihtoehto, sillä esimerkiksi lakto-ovovegetaristien ruokavalio aiheuttaa enemmän päästöjä kuin esimerkiksi siipikarjaa ja kalaa suosivan ruokavalio (lähde: vegaaniliitto). Toisaalta taas punaisen lihan tuottaminen on kuitenkin selkeästi lakto-ovovegetarististakin ruokavaliota huonompi vaihtoehto.

  • Jos haluat tehdä yhden muutoksen ruokavaliossasi, niin lopeta punaisen lihan syöminen.
  • Lisää kasvistensyöntiä ja korvaa osa kuluttamastasi eläinperäisestä proteiinista kasviproteiinilla, kuten pavuilla, linsseillä tai herneillä. Myös pähkinät ja siemenet sekä täysjyväviljat ja vehnänalkiot sisältävät mukavasti kasviproteiinia. Itse välttelen teollisien lihankorvikkeiden kuluttamista ja suosin enemmän aitoja kasviksia, sillä kyllä ne vegaanikorvikkeetkin päästöjä aiheuttavat tuotantoprosesseineen ja muovipakkauksineen. Myös maidon korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla on melko vaivatonta.
  • Satokauden mukainen kasvisten nauttiminen on helppoa ja hyväksi ilmastolle. Esimerkiksi Satokausikalenterista on hurjasti apua niin kokeneille kuin aloittavillekin satokausisyöpöille, kunpa siitäkin vain olisi olemassa myös paperiton e-versio. Luomuruoan tuottamisen sanotaan vähentävän paikallisesti päästöjen muodostumista, ja itse suosin kyllä luomukasviksia. Luomulihasta sanoisin sen verran, että lihansyönnin vähentämisellä on paljon suurempi merkitys kuin luomulihan vaihtamisella.

Kotona

Entäs sitten kotona? Sähkönkulutus koostaa noin kolmanneksen koko Suomen hiilidioksidipäästöistä ja myös kotitalousjätteiden määrä kaatopaikalla ja kierrätysjärjestelmissä aiheuttaa järkyttäviä määriä päästöjä.

  • Vaihda ekosähköön, joka tuotetaan uusiutuvaa energiaa käyttäen. Sammuta laitteet ja valot, joita et tarvitse. Tarkista ja uusi ovien sekä ikkunoiden eristys noin kolmen vuoden välein ja pidä kodin lämpötila maltillisissa lukemissa (noin 21-22 astetta).
  • Suosi energiatehokasta ja tarkoituksenmukaista kodin valaistusta, älä pröystäile koristevalaistuksilla. Sisustamalla kotisi vaaleilla pinnoilla, tekstiileillä ja huonekaluilla voit vaikuttaa kodin valontarpeeseen!
  • Älä osta turhaa tavaraa tai vaatteita, jotka lopulta päätyvät kuormittamaan ilmastoa kaatopaikalle. Kulutustottumuksilla on suuri vaikutus kaatopaikkojen hiilidioksidipäästöihin. Suosi vaatteita, jotka on valmistettu kestävän kehityksen mukaisesti. Kierrätyskeskukset ja kirpparit ovat pullollaan vähänkäytettyjä lastenvaatteita, jotka jäävät nopeasti pieneksi ja jälleen käyttämättömäksi. (Lue myös: Mistä vaatteesi ovat peräisin?)
  • Kierrätä, kierrätä ja kierrätä. Tämän pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys. Vältä muovituotteiden ja -pakkausten ostoa, sillä muovijätettä tulee Suomessa ihan valtavia määriä. Sen huomaa mm. siitä, että muovinkeräyslaatikko on AINA täynnä. Järkevä kierrättäjä hoitaa kierrätyksen samalla reissulla muiden asioiden kanssa. Pienet määrät kulkevat Ikean kassissa vaikka julkisillakin, suuremmat määrät on hyvä kierrättää muutenkin autolla liikkuessa, vältä siis erillisiä kierrätyskierroksia autolla. Kierrätyspisteitä saisi ehkä olla huomattavasti enemmän niiden tukkeutumisen vuoksi, mutta toisaalta se kertoo myös siitä, kuinka paljon turhaa roskaa omalla kulutuksellaan saa aikaiseksi. Ensisijaisesti tarkistaisin omat kulutustottumukset, ja vasta sen jälkeen lähtisin syyttämään kaupunkia liian vähistä kierräystpisteiden määristä.
  • Vaihda kosteuspyyhkeet veteen, vanulaput pehmeästä pyyhkeestä leikattuihin pestäviin pyyhelappuihin, unohda pillit ja käytä talouspaperin sijaan keittiöpyyhettä. Korvaa kaikki kertakäyttöinen kestävällä. Osta mahdollisimman hyvän energialuokan omaavat kodinkoneet ja täytä koneet aina täyteen saakka.

Kaikki eivät pysty muuttumaan täydellisiksi ilmastosotureiksi, mutta pienetkin askeleet kohti muutosta ovat parempi kuin ei muutosta lainkaan. Itse kannustaisin kaikkia kuitenkin jo tässä vaiheessa ottamaan enemmänkin rohkeita harppauksia eteenpäin, sillä maapallo on todellakin jo äärirajoilla. Olisihan ilmastonmuutokseen myös toinen ratkaisu: haittatekijöiden muuttaminen harmittomiksi. Lentämisen ja liikenteen, lihatuotannon, kaatopaikkojen muuttaminen päästöttömäksi, tai ehkä pitäisi kehittää suuren suuri suodatin, joka muuttaa ilman haitalliset aineet neutraaleiksi? Ehkä joskus tulevaisuudessa tällainen olisikin mahdollista, kuka tietää. Olisi mahtavaa luoda jokin sovellus, joka ohjaa käyttäjiä päivä päivältä tekemään parempia valintoja. Sellainen kädestä pitävä kamu, joka tyynen rauhallisesti ohjaa sinut yksinkertaisilla ohjeilla kohti pysyvästi ilmastoystävällisempää elämää. Ratkaisujen suunnitteleminen ja toteuttaminen voisi tulla oppiaineeksi jokaiseen kouluun, ja itse ainakin tykkään pohtia näitä asioita. Tästä aiheesta olisi vielä niin paljon sanottavaa, ja ilmastonmuutokseen perehtyminen inspiroi minua todella paljon. Haluaisin mielelläni keskustella (asiallisesti) lisää, jos teillä on tähän aiheeseen liittyen kommentteja tai näkökulmia.

Oletteko enemmän niitä ihmisiä, joiden mielestä yksilönkin valinnoilla on merkitystä, vai vannotteko poliitikkojen ja lainsäädännön nimeen?

Mainokset