KIINTEIDEN ALOITUS

Eve on nyt viikon verran syönyt kiinteää ruokaa rintamaidon ohella. Soseisiin siirtyminen on sujunut ihan älyttömän hyvin, sillä ainoastaa kaurapuuro aiheuttaa tällä hetkellä vatsavaivoja! Ollaan ihan reippaalla tahdilla otettu mukaan erilaisia kasviksia, juureksia ja lihaa, viljoja varovaisemmin. Muutama maistelukerta otettiin kasviksilla ennen puolenvuoden ikää, mutta 30.12. aloitettiin meidän muun perheen ateriarytmiin sopivat ruoka-ajat myös Eveliinalle. Teen kaikki soseet itse, koska ne valmistuvat siinä missä muidenkin perheenjänsenten ruoat. Viikon kuluessa ollaan huomattu, että Eveliina todella nauttii meidän koko perheen yhteisistä ruokahetkistä, ja hän seuraa tarkasti, kun pojat syövät. Uskon yhteisen, keittiössä tapahtuvan ruokailun ja meidän muiden perheenjäsenten antaman esimerkin auttavan Eveä sopeutumaan uusiin ruokailuun liittyviin asioihin ja toivon, että hän on jatkossakin yhtä kiinnostunut ja innostunut ruoasta, kuin nyt.
Ihan ensimmäinen kiinteä aamupala hänellä oli banaania, ja se onkin Even suosikki edelleen. Seuraavana päivänä annettiin jo pari teelusikallista puuroa banaanilusikallisten kaveriksi. Aluksi tämä ei aiheuttanut vatsavaivoja, mutta ollaan huomattu, että pelkkä kaurapuuro (veteen ja äidinmaitoon  yhdessä ja erikseen tehty) aiheuttaa vatsanpuruja. Totutellaan aamuisin nyt vielä niin, että pari teelusikallista puuroa ja sitten muuta niin paljon kuin tyttö jaksaa syödä. Määrä lisääntyykin koko ajan, ja nyt aamuisin menee aamuimetyksen perään jo muutama ruokalusikallinen hedelmiä, varsinkin banaania. Banaani onkin hyvä, tiheäenerginen hedelmä ajatellen Even painonnousua ja hänen tavallisesti kovin löysää vatsaansa. Jos kauran aiheuttamia ongelmia ei huomioida, niin vatsa on ollut parempi nyt kiinteiden aloittamisen jälkeen. 
Lounaaksi neiti on saanut muutamaa eri ruokaa. 2x bataatista, porkkanasta ja perunasta tehtyä kasvissosekeittoa, 2x kanaa, bataattia ja riisiä, 1x possua, parsakaalia ja perunaa ja 2x kertaa kananmunaa, parsakaalia, bataattia ja avocadoa. Näistä kaikista aterioista Eve on tykännyt, ja hän oikein odottaa jo jokaista ateriaa. Suu aukeaa hienosti, ja ruokaa menee yhä enemmän ja enemmän vatsaan saakka, eikä pelkästään paidalle tai lattialle.
Päivälliseksi Eve on saanut vaihdellen joko kanaa, possua tai kananmunaa bataatin, perunan ja kesäkurpitsan kanssa, muutama munakoisomaistelu on myös otettu nyt kahtena päivänä mukaan. Hyvin maistuu kaikki, munakoiso kylläkin hieman irvistyttää. Välipaloilla Eve saa sekä soseena että sormiruokaillen avocadoa, hedelmiä ja maissinaksua/riisimuroja.
Ensi viikolla vuorossa olisivat kala, marjat, muut viljat kauran kaveriksi ja sormiruokailujen lisääminen useammalle aterialle. Ollaan edetty ruokailuissa ihan täysin Even määrittämässä tahdissa. Imetän ennen jokaista ateriaa, ja noin puoli tuntia imetyksestä hän saa syödä niin paljon kuin tahtoo, ruokaa ei tuputeta yhtään enempää kuin hän itse haluaa. Puuroon ja satunnaisiin kasvis- ja hedelmäsoseisiin sekoitan yhä äidinmaitoa, oikeastaan en tiedä onko siitä mitään haittaa tai hyötyä. Viljojen lisääminen vähän jännittää (kuten kaikkien lastemme kohdalla), koska itse sairastan vilja-allergiaa. Onneksi sen oireet ovat harvoin todella vaaralliset, lähinnä turvotusta, ummetusta ja niiden seurauksena vatsanpuruja. 

Pieni muistilista kiinteisiin siirtyjälle:


1. Aluksi kiinteät ovat vain lisäruokia imetyksen lisäksi, joten imetä aina ennen ateriaa.

2. Kaikki ruoka maistuu vauvasta tutummalta, kun siihen sekoittaa äidinmaitoa/korviketta. Määrää voi hiljalleen vähentää, jolloin vauva tottuu uuteen makuun lempeästi.

3. Älä pakota vauvaa syömään, hän tietää milloin on kylläinen. Uuteen makuun tottuminen vaatii jopa 10-15 maistelukertaa, useimmiten toki vähemmän.

4. Vauvan ruokiin ei kuulu suola, sokeri eikä voimakkaat mausteet.

5. Ei sieniä, hunajaa, maksaa, varhaisperunoita, siemeniä tai kanelia alle yksivuotiaalle.


Netistä löytyy monia erilaisia ohjeita vauvojen ruokailuun. Luotettavaa tietoa löydät esimerkiksi Marttojen ja THL:n sivuilta. Kirjoittelen sormiruokailun sujumisesta ja muutamia vinkkejä ja reseptejä teille myöhemmin. Ihanaa viikonloppua! ❤
Mainokset

EVELIINA 5KK

Ääntely

Eveliinalle tuli tänään viisi kuukautta täyteen, ja hänestä tulee päivä päivältä suloisempi höpöttäjä. Nimenomaan höpöttäjä, koska hän höpöttää tosi paljon. Eve ääntelee eri vokaaleilla, päristelee, kiljuu ja karjuu. Varsinkin lelut, jotka eivät luonnollisestikaan vastaa hänen höpinöihinsä, saavat osakseen karjuntaa. Aivan kuin Eve yrittäisi saada asiansa perille millä keinolla hyvänsä. Meille aikuisille hän juttelee pitkiä pätkiä, ja rakastaa saadessa täyden huomion itselleen. Isoveljistä Eve tykkää ihan älyttömästi! Antti on enemmän kiinnostunut leikkimään ja juttelemaan Even kanssa kuin Eetu, mikä tietysti on ikäeron vuoksi varsin ymmärrettävää. Eve rakastaa katsella Antin kasvoja, ja nauraa lähes poikkeuksetta aina, kun Antti kiinnittää häneen huomiota. Tyttö katselee kiinnostuneena isompien lasten touhuja ja antaa aina välillä välikommenttia. Vaikka meille Eve juttelee tosi paljon, niin perheen ulkopuolisille juttua ei tulekaan enää samaan malliin. Eve on nimittäin alkanut vierastaa, mikä on viisikuiselle jo ominaista.

Liikkuminen ja leikki

Selällään ollessan Eve osaa kohottaa päätään sen verran, että ylettyy tarttumaan varpaisiinsa. Vatsallaan hän jaksaa olla yhä pidempiä aikoja, ja pyörii 360 astetta akselinsa ympäri katsellen ympärilleen. Vatsalta selälleen ja takaisin hän on osannut kääntyillä jo hyvän aikaa. Liikkuminen rullaamalla on kuitenkin jäänyt vähemmälle, koska ryömimisharjoittelu on tullut mukaan kuvioihin. Eve hakee kovasti ryömimisliikettä tämmäämällä kasvonsa lattiaan ja tönimällä vimmatusti jaloillaan vauhtia, ja liikkuukin muutamia senttejä tällä taktiikalla. Vielä on harjoittelemista, jotta saataisiin kädet mukaan. Ei tietysti ole mikään kiire, näin vanhemman näkökulmasta ainakaan, haha. Eve on yleisesti tosi jäntevä, ja esimerkiksi sylissä ollessaan punkeaa ihan väkisin istumaan. Hän ponnistaa istumaan myös sitterissä ja esimerkiksi sängyssä puoli-istuvasta asennosta. Kun Eveä pitää kiinni kainaloiden alta, niin hän pomppii hurjasti jalkojen osuessa alustaan. Hyppykiikkua emme kuitenkaan Evelle osta, meitä on kuitenkin kaksi täällä hän itse hyppyyttämässä. 

Hyppykiikku ei varsinaisesti edistä vauvan kehitystä, joidenkin fyssareiden mukaan saattaa sen sijaan jopa hidastaa ja altistaa  mm. varvistelulle. Hyppykiikkua käytettäessä on tärkeää huomioida, että lapsen jalkapohjat ylettyvät täydellisesti lattiaan ja varvistusta suosivaa vauvaa ei siihen kannata laittaa lainkaan. Hyppykiikku voi toki olla arjessa näppärä, jos on vaikka useampi lapsi eikä kädet meinaa riittää, mutta siinä ei saisi pitää myöskään varvistelematonta lasta kuin hetkellisesti. No, se siitä paasauksesta. Jokainen vanhempi varmasti ymmärtää perehtyä näihin kiikkuihin ja kävelytukiin (joita meille ei myöskään tule) ennen kuin lastaan niihin laittaa.


Eve käsittelee tavaroita melko ketterästi, ja tarttuu esineisiin tosi voimakkaasti. Hän osaa siirtää tavaroita kädestä toiseen, ja tiputtelee niitä sekä tahallaan että vahingossa. Suuhunkin tavarat eksyvät useimmiten, joten olen vähän vauhkona putsaamassa kaikesta Even ulottuvilla olevasta koiran- ja kissankarvoja pois. Eve tarttuu voimakkaasti myös hiuksiin ja varsinkin A:n partaan (auts). Tiputteluleikin lisäksi Eve tykkää kukkuu -leikistä. Eve makaa vatsallaan ja laittaa kasvonsa ”piiloon” alustaan (usein peitto tai tyyny, pää nimittäin piiloutuu aika vauhdikkaasti), ja nostaa sen sitten, jolloin hänelle täytyy sanoa kukkuu. Tätä hän leikkisi vaikka kuinka paljon! Tosi hauskaa seurata, kuinka aikaisin ja nopealla tahdilla kaikki vuorovaikutustaidot kehittyvät, ja miten niihin vastaaminen oikein buustaa uuden oppimista ja myös halua oppia.

Ruoka

Kiinteitä me ei Even kanssa olla vielä aloitettu, ja jatkan täysimetystä ihan vuoden loppuun saakka, jos ei ihmeitä maidonerityksessä tapahdu. Alustavasti oli puhe, että kiinteät aloitettaisiin joulunaikaan, mutta olen hyvää vauhtia luopumassa siitä ideasta. Ensimmäiset maistelut voivat kuitenkin aiheuttaa niitä vatsavaivoja, joten odotellaan joulun yli ja aloitetaan sitten reippaammalla tahdilla vuoden vaihtuessa ja Even ollessa sen puolen vuoden ikäinen. Tässä on oma lehmä ojassa ihan 110%, koska itsepintaisesti haluan täysimettää sen puolivuotta, kun maitoa kerran riittää. Toiseksi, en halua viettää juhlapyhiä surren pikkuisen vatsan kipristelyjä.

Uni ja temperamentti

Eve on luopunut säännöllisestä unirytmistään ja se taitaa oikeastaan mennä enemmän sekaisin viikko viikolta. Me eletään tällä hetkellä siis tällaista boheemia ”nuku kun nukuttaa” -elämää, viisikuista on ihan turhanpäiväistä lähteä kiusaamaan unikoululla tms. Rytmi on sinänsä hyvä, että yöllä Eve nukkuu pitkät pätkät (vaikkakin on alkanut nyt syömään kahdesti yössä) ja päivällä hän on enemmän hereillä. Päivien unipätkät vaan ovat milloin mitäkin. Joskus hän nukkuu päivittäisen aamu-ulkoilun jälkeen tunteja, joskus vartin. Joinain päivinä vartin pätkiä tulee pitkin päivää ja joskus mennään kahdilla superpitkillä päikkäreillä. Unen rytmin muuttumisen lisäksi Eve on alkanut osoittaa mieltään esimerkiksi jos poistun huoneesta. Myös väsymys on alkanut aiheuttaa itkuisuutta, mikä on ihan täysin normaalia. En ole siis yhtään huolissani tai pahoillani näistä uusista muutoksista, on nimittäin tosi hienoa, että hän löytää oman temperamenttinsa ja osaa ilmaista omat tarpeensa. Pääosin Eveliina on kuitenkin tyytyväinen ja nauravainen pakkaus.

Evellä on viisikuisen neuvolakäynti 5.12. joten mittoja ja terveydellisiä juttuja silloin. Haluan kuitenkin ilokseni kertoa, että niiskutus, rohina ja nenän tukkoisuus eivät ole palanneet.
Ihanaa torstaita kaikille! 

SÄRKÄNNIEMESSÄ | 5 VINKKIÄ HUVIPUISTOREISSUUN

Yhteistyössä Särkänniemi

Viimeinkin koitti se päivä, jota meidän pojat on odottaneet koko kesän. Tänään tehtiin oman perheen voimin reissu Särkänniemeen. Sain Särkänniemeltä kesälahjalipun elämysrannekkeisiin, joilla pääsee kaikkiin Särkänniemen kohteisiin. Me ei lasten kanssa kuitenkaan lähdetty huvipuiston puolelle ollenkaan, ja Angry Birds -puistokin jätettiin ensi kesälle, sillä päivästä olisi tullut varsinkin Eetulle vähän liian pitkä.

Katselkaa lasten kanssa etukäteen matkakohteen kuvia netistä/esitteistä. Näin lapset tietävät, mitä on luvassa. Ajatuskaaoksen välttämiseksi kannattaa myös etukäteen suunnitella reittiä tai järjestystä, jonka mukaan reissu tehdään.

Lähdettiin ajelemaan kohti Särkkää puoli yhdentoista aikaan, ja parkkipaikka oli onneksi tälläkin kertaa melkein tyhjä. Oltiin ensimmäisten joukossa lunastamassa lippuja huvipuistoon, joten saatiin tosi paljon reissusta irti. Ei tarvinnut huolehtia lasten hukkumisesta väenpaljouteen, eikä jonotella missään.
❤ Koettakaa välttää lasten kanssa liikkuessa kaikkein ruuhkaisimpia aikoja, kuten viikonloppuja ja iltapäiviä. Särkänniemessä huvipuistopuoli avautuu näin alkusyksystä vasta klo.15. Särkänniemen kävijämääriä näkee esimerkiksi Googlettamalla hakusanan ”Särkänniemi”. Hakusivun reunaan avautuu tilasto, josta näet päiväkohtaiset ja reaaliaikaiset kävijämäärät.

Ihan ensimmäisenä käytiin Akvaariossa, jota odotettiin poikien kanssa ihan ehdottomasti eniten. En ole itsekään koskaan käynyt missään vastaavassa. Akvaariossa oli ihana hämärä valaistus, ja heti ovella vastaan tuli sähköiskuja päästelevä sähköankerias. Pojat olivat ihan haltioissaan. Akvaariossa oli sekä isoja että pieniä kaloja. Niiden lisäksi oli lisko- ja sammakkoeläimiä, krokotiileja, käärme ja kilpikonnia. Pojat osasivat niemetä eläimiä ja kaloja ja tutkivat tarkkaan niiden käyttäytymistä. Akvaariovierailu sujui ihan loistavasti kaikilta osin. 
Särkänniemen akvaario on kahdessa kerroksessa. Alakerrokseen on lähes mahdotonta päästä vaunuilla, koska sinne mennään kierreportaita pitkin. Me lainattiin koko päiväksi manduca facebook -kirppiksen kautta, ja tyttö nukkui siinä tyytyväisenä koko reissun ajan. Se helpotti todella paljon liikkumista. Kantoreppu jätti myös kädet vapaiksi kuvaamiseen ja poikien kanssa touhuamiseen.

Akvaarion jälkeen lähdettiin tallustelemaan kohti keväältä jo tuttua Koiramäkeä. Pojat oli tosi innoissaan jo portilla odottavasta koirapukuun pukeutuneesta lipuntarkastajasta. He halusivat ihan ehdottomasti tassuleimat käteen, vaikkei rannekeen omaaville niitä tarvitsisi antaa. Ihanat intoilijat! Eve alkoi olla nälkäinen, joten etsin penkin ja imetin, pojat tutkailivat sillä aikaa isännän kanssa lampaita, pupuja, koiranpentuja ja kokeilivat keppiheppoja. Kierrettiin eläinpiha tällä kertaa vain kerran. Oli hauskaa nähdä samoja eläimiä kuin viimeksi ja myös uusina tuttavuuksia päästiin rapsuttelemaan pikku kilejä, ne oli ihan supersuloisia! Myös aasit ja mikropossut olivat edelleen poikien mieleen. Kierroksen jälkeen käytiin Koiramäen kahvilassa välipalalla. Annettiin poikien ottaa munkit, vaikka ruokaakaan ei vielä oltu syöty. Kerrankos sitä.

 Imetyspaita ja harsoliina ovat oivat kumppanit julki-imetykseen, jos ei halua sulojaan vilautella ihan ehdottomasti ohikulkijoille. Huvipuistoissa taitaa kyllä olla asiakaskunta sen mukaista, ettei imetys ole kenellekään mikään ongelma, mutta itse imetän mieluiten harso suojanani. Vinkkinä vielä se, että helposti avattavan paidan kanssa pystyt imettämään vauvaa myös hänen ollessaan manducassa!

Viimeisenä kohteena oli näsinneulan näkötorni. En ole itse koskaan käynyt siellä, mutta A on. Pienen napakan keskustelun jälkeen sain hänet puoliväkisin raahattua mukaani ylös, haha! Yksin en olis uskaltanut lähteä molempien poikien kanssa, ja molemmat pojat halusivat ihan ehdottomasti ylös mukaan. Minulla itselläni on melko paha hissikammo, ja isäntä ei viihdy korkealla, mutta oli kyllä kaiken arvoista käydä ihastelemassa Tamperetta yläilmoista. Voitte vaan kuvitella, miten paljon pojat nauttivat siitä! Tästä reissusta jäi varmasti taas tosi mahtavia muistoja molemmille. Särkänniemestä lähdettiin ajelemaan kotiin puoli kahden aikaan, ja koko kolmikko nuokkui takapenkillä. Antilla mahtava perjantai jatkui vähintään yhtä mahtavana, koska hän lähti vielä iltapäivällä mummun ja papan mukana mökille Töysään, ensimmäistä kertaa ilman kumpaakaan meistä vanhemmista.

Huomioi lapsen ikä matkaan lähtiessä. Viisivuotias jaksaa kävellä ja katsella huomattavasti kauemmin kuin kolmevuotias. Me tultiin siihen lopputulokseen että nämä kolme kohdetta riittivät vallan mainiosti kummallekin pojalle. Aikaa meillä kolmen kohteen kiertämiseen meni noin 2,5 tuntia. Pelkästään kävely ei uuvuta lasta, vaan myös uusien asioiden näkeminen on yllättävän raskasta. Huvipuistossa väsähtäminen voi tapahtua vielä nopeammin kuin esimerkiksi pelkässä eläinpuistossa, koska ärsykkeitä tulee joka puolelta todella paljon. Jos mukana on sekä isoja että pieniä lapsia, niin kannattaa pitää riittävän pitkiä taukoja mahdollisimman rauhallisessa paikassa. Myös runsas veden juominen on tosi tärkeää.





Särkänniemen kohteet ovat auki enää rajallisen ajan, koska talvikausi lähestyy. Vielä kuitenkin ehtii käydä ottamassa viimeiset vauhdit laitteista ja tutustumassa eläimiin akvaariossa ja Koiramäessä! Tarkemmat aukioloajat löydätte TÄSTÄ.

Kiitos Särkänniemi!

By Pinja (sis. alekoodin!)

YHTEISTYÖSSÄ
By Pinja
Mammalandia

❤           ❤          ❤
By Pinja on kotimainen silikonikoru-brändi, joka tuo markkinoille toinen toistaan upeampia, erityisesti imetykseen suunniteltuja silikonikoruja. Yritykseltä löytyy myös Kids By Pinja -mallisto, joka pitää sisällään suloisia koruja yli kolmevuotiaiden lasten asuja somistamaan. Minulle oli suuri ilo päästä tapaamaan Pinjaa maaliskuussa Blogikirppis & pienet shoppailut tapahtumassa Espoossa ja valita itselleni oma imetyskoru. Pinja oli tulkinnut blogini perusteella osuvasti tyyliäni, ja ehdotti minulle tätä ihanaa Autumn -nimistä korua. Maanläheiset, murretut sävyt tekevät korusta on minulle juuri täydellisen. Tästä pääsette tarkastelemaan Autumn -korua.
Imetyskoru saatu By Pinjalta



Imetyskorun ideana on, että pienet sormet saavat tekemistä imetyshetken ajaksi. Ihan pienen vastasyntyneenkin silmät kiinnostuvat pian muodoista ja väreistä, ja koru tarjoaa näin myös aivan pienelle vauvalle iloa ja ihmeteltävää. By Pinjan tarina onkin alkanut ihanasti Pinjan omasta kokemuksesta, kun hänen esikoispoikansa vuonna 2015 alkoi muiden vastasynteneiden tavoin imetyksen aikana nipistellä äidin ihoon pieniä kynnenjälkiä. Se on todella tuttua myös omien imetysjaksojeni kautta, mutta vuosina 2012-2016 en vielä ollut kuullutkaan imetyskorujen olemassaolosta, eikä niitä varmaan ainakaan Suomen markkinoilla ihan kauheasti tuolloin ollutkaan. Olenkin nyt todella innoissani, kun pääsen viimeisen lapsemme imetysajan kokeilemaan imetyskorua ja kenties säästyisin niiltä pieniltä punaisilta nipistysjäljiltä. Näitä ihanuuksia voit ostaa By Pinjan omasta verkkokaupasta. Koruja on myynnissä myös monilla jälleenmyyjillä, jotka löydät tästä linkistä: Jälleenmyyjät.
By Pinjan korut ovat täysin myrkyttömiä, joten ne sopivat vauvan hypisteltäviksi ja mikseivät myös kutisevien ikenien rauhoittamiseenkin. Silikonihelmet on valmistettu elintarvikesilikonista ja ne ovat BPA-vapaita, PVC-vapaita, ftalaatittomia, lyijyttömiä, kadmiumittomia, hajuttomia ja helposti puhdistettavia.



Vaikka korut kantavat nimeä imetyskoru, voi niitä käyttää myös ihan muuten vain somistamaan asua kuin asua. Mallistosta löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja jokaiseen makuun sopivaksi. Näiden kuutiomallisten korujen lisäksi löytyy pyöreitä helmiä sisältävä Simple By Pinja –mallisto sekä  Statement Necklaces By Pinja -mallisto, jossa pienet helmet on korvattu upeilla suuremmilla, litteillä silokonihelmillä. Jos näistäkään vaihtoehdoista ei omaa lempparia löydy, niin By Pinja valmistaa sekä äideille että lapsille Custom -koruja, eli värit saa päättää itse. Tulevana tyttölapsen äitinä odotan innoissani, että päästään muutaman vuoden kuluttua valitsemaan pikkusiskolle ihan ikiomaa korua By Pinjalta. Ystävälleni jo tilasinkin babyshower -lahjaksi tismalleen samanlaisen korun kuin itselläni, se vaan on niin hieno!
By Pinja hemmottelee blogini lukijoita 15% alennuksella valitsemastanne tuotteesta By Pinjan verkkokaupassa! Alennuksen saatte ostotilanteessa koodilla AURINKO ja alennus on voimassa torstaista sunnuntaihin 18.-21.5.2017.
En hyödy linkkien klikkauksista.