SAMAA RUOKAA KOKO PERHEELLE || SIS. ARVONNAN

Yhteistyössä 
Naperosta nautiskelijaksi 
Anni Lehti, Anja Mahrenholz & Minna Vauhkonen


Sormiruokailu on meillä tuttu juttu, kun kolmas lapsi on nyt jo käymässä läpi tuota hauskaa ja mielenkiintoista tutustumistaivalta ruokien ihmeelliseen maailmaan. Eveliina on nyt ollut sormiruokailija reilun kahden kuukauden ajan, ja syö ihan mielettömän hienosti kaikkea laidasta laitaan. Sormiruokailusta on lapselle paljon hyötyä ja hupia, mutta näin äidille ja meidän perheen ruokavastaavalle kaikista hauskinta on se, kun voi tarjota samaa ruokaa koko perheelle.
Naperosta nautiskelijaksi on kolmen äitibloggaajan, Annin, Anjan ja Minnan, ideoima erityisesti lapsiperheille suunnattu ruokakirja. Pelkkä reseptikirja se ei suinkaan ole, vaan pitää sisällään myös kattavasti tietoa ja vinkkejä vauvojen sormiruokailun aloittamiseen aina välineistä ruoan säilytykseen. Kirja on koottu kronologisesti edeten aamiaisesta kohti iltapalaa, mikä on valtavan hieno juttu perfektionistille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tietyn aterian ruoka olisi sopiva vain esimerksi aamupalalle, vaan ruokia on tosi helppo muunnella ja soveltaa melkeimpä mille tahansa aterialle. Myös lukemista helpottavat valmistusaika- ikäsuositus- ja annoskokomerkinnät ovat hyödyllinen lisä jokaisen reseptin ohessa. Myös allergeeni- ja pakastusmahdollisuusmerkinnät löytyvät resepteistä. Vaikka kirjan kirjoittajat eivät ole ravitsemusalan ammattilaisia, niin uskoin silti ihan joka sanan, mitä kirjasta luin. Ehkä juuri tämän vuoksi kirja kolahtaakin; kirja on äidiltä äidille, vanhemmalta vanhemmalle.

Seuraavaksi voitaisiin antaa hetki tämän kirjan kuvituksille. Anjalla ja Minnalla on kuvaajanlahjat hallussa, ja arvostan myös suuresti Satu Kontiaisen tekemää panosta kirjan graafisen suunnittelun osalta. Näin kaunista kirjaa on todella mieluisaa selailla.
Reseptien osalta odotin todella paljon, koska olen itsekin aika luova erityisesti sormiruokien suhteen. Pikaisella selaamisella tuli sellainen olo, että eikä, nämä puurot, vohvelit ja aamiaismuffinssit on kyllä jo nähty. Kuitenkin tarkemmin pureuduttuani resepteihin huomasin homman jujun. Ruokiin on lisätty aina jokin pieni twisti, joka ei pelkästään lisää aterian ravinnerikkautta, vaan myös tekee niistä monipuolisia ja hauskoja. Toki resepteissä oli myös niitä ”tavallisia” vaihtoehtoja, mutta eipä olisi itselleni tullut mieleen tehdä esimerkiksi puuroa kookosmaitoon tai laittaa myskikurpitsaa vohveleihin. Resepteissä parasta oli se, että koko perhe voi syödä samaa ruokaa ja näin esimerkiksi rahan- ja ajansäästämisen lisäksi helpottuu sekä vauvan että mahdollisten isompien sisaruksien ruokailutilanne, kun ei tarvitse olla kateellinen toisen ruoasta. Kaikki reseptit on helppoja ja helposti toteutettavissa lähikaupan antimilla.

Me kokeiltiin jo neljää eri reseptiä kirjasta, ja lapset olivat varsin innoissaan koekeittön antimista. Aamupalaksi mukimunakkaat, lounaaksi tomaattinen linssipasta, päivälliseksi kukkakaali-voipapupihvejä ja iltapalaksi tietysti puuropannaria. Meidän tuleva eskarilainen on tällä hetkellä haastavassa vaiheessa ruokien suhteen, ja täyttäisi lautasensa joka aterialla vain paprikalla, kurkulla, tomaatilla, mustikoilla ja porkkanoilla, joten hän hieman kyllä empi ennen maistelua. Loppujen lopuksi linssit olivat ainoa juttu, mikä ei (vieläkään) hänelle uponnut. Eetu ja Eveliina sen sijaan pistelivät poskeensa ruoan toisensa perään, ja erityisesti Eveliina oli silminnähden innoissaan uusista mauista. Suurin lasten suosikki oli näistä kukkakaali-voipapupihvit, joita isommat dippailivat yrteillä maustettuun kaurafraicheen. 
Olen kiitollinen, että tämä kirja sisälsi paljon kasvisruokia, koska valitettavan moni lastenruokaopas on ihan kauhean lihapainotteinen. Pienen miinuspisteen joudun antamaan siitä, että vegaanisen ruoan merkkiä oli käytetty parissa kananmunaa tai maitopohjaista luonnonjogurttia sisältävissä ohjeissa. Tämä ei kauhean suuri juttu ole käytännössä, pisti vain silmään. Termi vegaani on kuitenkin aika rajaava ja armoton. Ehkä kasvisruoka olisi kuitenkin sitten oikeampi sana kuvaamaan näitä aterioita.

Kaiken kaikkiaan rakastuin tähän kirjaan kyllä ihan täysin, ja mun puolesta näitä voitaisiin laittaa vaikka joka ikiseen äitiyspakkaukseen mukaan ja neuvoloihin esille, jotta sormiruokailusta saataisiin vieläkin isompi ja normaalimpi juttu. 
Nyt teilläkin on mahdollisuus voittaa Naperosta nautiskelijaksi kirja omaksenne Instassa! Olet mukana arvonnassa seuraamalla @heidii.susanna ja @naperostanautiskelijaksi instagramtilejä, ja kommentoimalla TÄMÄN kuvan kommentteihin oman lempiruokasi. Arvonta-aika päättyy perjantaina 23.3.2018 klo.23:59. Ilmoitan voittajan kuvan alle sekä laittamalla yksityisviestin onnekkaalle.
Ihan mahtavaa tiistaita teille!
Mainokset

#NYHTILIIKE -LEIPÄ




Jes, vihdoinkin on keskiviikko! On aika jälleen uudelle vegereseptille, ja tällä kertaa olen ollut todella malttamaton. Meillä alkoi noin viikko sitten kahdeksankuisen ”unikoulu”, toisin sanoen ollaan siis irtauduttu yöimetyksistä ja niin kutsutulla tassutekniikalla rauhoiteltu vauvaa takaisin uneen hänen herätessään. Vieläkään ei täysiä öitä nukuta, ja väsyneenä tekee mieli syödä aina vähän mitä sattuu. Tämän päiväinen resepti nyhtökauratäytteiseen leipään sopii ihan täydellisesti juuri näihin hetkiin, kun tekee mieli helppoa ja superhyvää lohturuokaa, joka kuitenkin olisi edes jollain tavalla terveellistä. 

Idea täytettyyn leipään tuli itse asiassa ihan sattumalta, kun viikonloppuna esikoisen kanssa kaupoilla käydessäni jäimme junnaamaan leipäosastolle. Onneksi jäimme, olisi muuten jäänyt tämä postaus luomatta. Tiesin jo, että nyhtiliikkeen kannattajana halusin vielä tälle viikolle luoda uuden nyhtökaurareseptin teille jaettavaksi, joten nyhtökaurapaketti ostoskorista jo löytyikin. Leipähyllyjen lomasta silmiini osui hauska neliönmallinen tuoreleipä, ja siitä se ajatus sitten lähti.

Täytetty leipä ei ole saanut läheskään niin paljoa kannatusta kuin se ansaitsisi. Oikeasti, nyt kaikki kokeilette! Täytetty leipä käy oikeasti ihan ruoaksikin, kuten sen itse suunnittelin, sillä leivän voi täyttää millä vain. Meillä leipä sai täytteekseen tomaattisen nyhtökaura-kasvistäytteen sinappisella kaurakastikkeella. Leivän kostuttamiseen käyttämäni öliiviöljy-omenaviinietikkasekoitus toimi ihan superhyvin, vaikka hieman jännitti, että olisiko yhdistelmä turhan kitkerä. Ei ollut kitkerä ollenkaan, vaan toi ihanasti raikkautta tuhdille täytteelle, ja kostutti samalla kuivahkoa leipää juuri sopivasti.
Parasta tässä leivässä oli se, että A töistä tullessaan luuli, että olin ostanut leivän valmiina, ja uskaltautui jopa maistamaan sitä, vaikka vegaaninen olikin. Eikä tuo sitä tainnut pois sylkeä, eli maistui varmaankin myös hänelle. Tämä jos mikä on omasta mielestäni yksi parhaista nyhtisresepteistä, mitä olen luonut tähän mennessä, ja on varmasti yksi huhtikuisten Eetun syntymäpäivien tarjoiluista. 

#NYHTILIIKE -LEIPÄ

1 kokonainen leipä
1 paketti Gold&Green -nyhtökauraa maussa Tomato
½ makea suippopaprika
½ purkillista aurinkokuivattuja tomaatteja paloina öljyssä (eli noin 70g)
3-4 cm pala purjoa
kourallinen miniluumutomaatteja
jääsalaattia
1 avocado

Kostuke:
2rkl oliiviöljyä
2rkl omenaviinietikkaa
hyppysellinen suolaa

Kastike:
½ prk kaurafraichea
2 rkl sinappia
muutama verso tuoretta rosmariinia
vajaa kourallinen tuoretta oreganoa
Aloita valmistelemalla leipä. Leikkaa leivästä hattu irti ja koverra sekä leivän että hatun sisus. Meillä Eve viihdytti itseään kokkauksen ajan syömällä leivän sisuksia, joten tässä vinkkiviitonen leipähiirien äideille. Jätä leipää noin 2 cm verran leivän reunoille. Lusikoi leivän sekä hatun sisälle kostuketta, ja levitä pullasudilla. 
Valmista seuraavaksi kastike hienontamalla yritit ja sekoittamalla kaikki ainekset keskenään.
Täyte valmistuu pannulla. Suikaloi purjo ja paprika ja halkaise tomaatit. Paista kasviksia ja nyhtökauraa kuumalla pannulla öljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää aurinkokuivatut tomaatit, ja anna niiden lämmetä muun täytteen mukana vielä hetken. 
Seuraavaksi on aika alkaa kasata leipää. Levitä pohjalle muussattu avocado sekä salaatinlehtiä. Salaatin päälle lusikoi kastiketta ja kastikkeen päälle täytettä. Lusikoi täytteen päälle vielä vähän kastiketta (itselläni kastiketta ja täytettä jäi jonkin verran vielä yli, joten täytyy ensikerralla ostaa hieman suurempi leipä.) Koristele leipä tuoreyrteillä ja aseta kansi nätisti. Nappaa kauniit kuvat instaan ja tägää niihin @goldandgreenfoods ja käytä hashtageja #nyhtokaura ja #nyhtiliike. Ota liiat yrtit pois, laita kansi kokonaan leivän päälle, leikkaa palanen leipäveitsellä ja nauti.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille!

NYHTÖKAURA – PITA

Viikon takainen Helsinginvierailu toi inspiraatiota vegaaniseen kokkailuun, kun saamamme tuotekassin sisältä paljastui reseptikirjan lisäksi nyhtökauratuotteita. Myös äitini oli sopivasti loppuviikosta leipomispuuhissa ja antoi ryijynhakureissulla minulle matkaan pussillisen itsetehtyjä herkkuja, kuten patonkia ja mannaleipäsiä. Patongit tietysti katosivat heti, kun pääsin kotiin, mutta kauraleipäskasasta piilotin muutaman suunnittelemaani perjantaimenuta ajatellen.
Gold&Greenin nyhtökauraa saa jo muutamassa eri maussa; kolmen perusmaun, eli Nuden, Tomaton ja Mondayn lisäksi on saatavilla nyt kaksi eri kausimakua, Ginger ja Mexico Party Edition. Nude ei sisällä mausteita, ja sen voikin maustaa ihan mieleisekseen. Itse suosittelen kokeilemaan chilin, limen ja korianterin yhdistelmää, kikhernenuudeleita ja mausteisia uunikasviksia. Tomato on nimensä mukaan maustettu tomaatilla. Lisämakua tuotteeseen antavat savu-paprika ja persilja, ja tämä tuote sopii ihan täydellisesti esimerkiksi pastaruokiin. Monday puolestaan on kaikenlaisiin arkiruokiin sopiva, perusmausteilla, kuten sipulilla, persiljalla, eri pippureilla, meiramilla ja timjamilla maustettu tuote.
Kausituotteina tällä hetkellä kruunua kantavat limellä ja inkiväärillä maustettu Ginger ja maustetahnan sisältävä Mexico. Inkivääri on varma valinta wokkeihin ja muihin aasialaisiin ruokiin. Tällä kertaa meillä testissä oli kuitenkin mausteinen Mexico, joka saa makunsa pakkauksen mukana tulevasta maustetahnasta ja sen sisältämästä juustokuminasta, paprikasta, limestä, savu-paprikasta, cayennepippurista ja kanelista. Tuote on listattu Vegaanituotteet -listalle, joka on itselleni varmin tapa selvittää elintarvikkeiden vegaanisuus. Tuotteesta rakensin meille aikuisille pitaleipätyyppiset ratkaisut äidin mannaleipiä hyödyntäen. Lisämakua leipiin toin mun suosikki makuyhdistelmällä, limellä ja korianterilla, joilla maustoin täytteeksi valmistamani avokadotahnan. Lopputulos oli ihan sairaan hyvä, tottakai, nyhtökauratuotteilla kun ei voi epäonnistua.

NYHTÖKAURATÄYTTEISET LEIVÄT

Kuudelle

6 kpl valitemiasi leipiä, esimerkiksi pitaleivät käyvät hyvin
300 g Pulled Oats Mexico Party Edition -nyhtökauraa
½ pieni kurkku
Jääsalaattia
Auran vegaanista chilimajoneesia
Avokadotahna:
3 avokadoa
1 iso tomaatti
suolaa
½ lime
korianteriruukun puolikas kasvusto
TEE NÄIN:
Aloita ruskistamalla nyhtökaura pakkauksen ohjeen mukaan. Mausta maustetahnalla ja lisää sekaan hieman vettä, 1-2 ruokalusikallista. Poista liedeltä. Viipaloi kurkut juustohöylällä pitkiksi ohuiksi suikaleiksi ja sekoita nyhtökauran joukkoon maustumaan.
Valmista avokadotahna survomalla sekaisin avokadot ja tomaatti. Mausta suolalla makusi mukaan, ja lisää puolikkaan limen mehu sekä puolet tuorekorianterin kasvustosta. Itse lisäsin sekaan vielä hieman tabascoa, koska olen tulisen ruoan ystävä.
Lämmitä leivät mikrossa tai pannulla. Levitä pohjalle avokadotahnaa, aseta leivän väliin muutama salaatinlehti ja annostele päälle nyhtökauraa sekä kurkkua. Lorauta väliin vielä vähän Auran vegaanista chilimajoneesia. 
Tämä resepti sopii ihan täydellisesti viikonloppuun ja vaikka illanistujaisiin. Pienille lapsille ruoka voi olla hieman liian mausteinen, mutta heidän leipiinsä voi tietenkin valita miedomman makuisen nyhtökauratuotteen! 
Aurinkoista päivää kaikille. ❤
Ps. Youtube -kanavalla HEIDI K uusi vlogi, jossa mm. lasketaan pinnasängyn pohja ja laitetaan seinälle se mainitsemani ryijy.

AVOKADOPANNUKAKUT

Alkuperäinen resepti kirjasta Satokausi Salsa, kirja saatu yhteistyönä Satokausikalenterin kanssa.


”Mies otti maasta toisen avokadon ja halkaisi sen tottuneesti. Poisti siitäkin kiven. Hän otti repustaan sitruunan ja teki siitä lohkoja. Hän puristi sitruunanmehua toiselle avokadon puoliskolle. Sitten hän antoi lapsille lusikat ja näytti elehtien, että maistakaa.” Tämä on ote Satokausi Salsa -kirjasta, josta kerroin maanataina tässä postauksessa. Kirjan lapset ovat Helmikuun tarinassa hedelmäsalapoliiseja, ja he ratkovat avokadojen salaisuutta. Avokadot ovat nyt sesongissa, ja sen huomaa kyllä niiden laadustakin; ihanasta vihreästä väristä ja sopivasta pehmeydestä.

Tarinan jälkeen kirjassa oli resepti avokadopannukakkuihin, joita me nyt satokauden kunniaksi tehtiin poikien kanssa. Alkuperäinen resepti ei ole vegaaninen, mutta me tehtiin kaksi erilaista versiota; toinen täysin vegaanisena ja toinen tavallisena, Evelle tietysti valmistettiin vielä erikseen suolaton versio. Maidon korvaaminen kaurajuomalla ei vaikuttanut pannukakkujen makuun, kuten ei tavallisissakaan pannukakuissa. Pannukakut maistuivat lapsille tosi hyvin, Antti tosin oli aluksi hieman skeptinen. Maistui kuitenkin, kun löydettiin pannukakkuun hänelle mieluisin päällinen. Laitan tähän teille alkuperäisen sekä meidän sovelletun reseptin, joten voit valita omiin mieltymyksiisi sopivamman ohjeen.

AVOKADOPANNUKAKUT

Noin 7 pientä pannukakkua

1 kananmuna
1 1/4 dl maitoa
1 avokado muussattuna
2 ½ dl vehnäjauhoja
½ tl soodaa
1/4 tl suolaa

VEGAANISET AVOKADOPANNUKAKUT

Noin 7 pientä pannukakkua

1 1/4 dl kaurajuomaa
1 avokado muussattuna
2 dl vehnäjauhoja
½ tl soodaa
1/4 tl suolaa
½ tl psylliumia
VALMISTUSOHJE:
Sekoita kaikki ainekset yhteen, taikina saa jäädä hieman lettutaikinaa paksummaksi. Jos taikina tuntuu liian paksulta, lisää siihen vettä varovaisesti teelusikallinen kerrallaan. 
Lämmitä pinnoitettu paistinpannu ja lisää taikinaa siten, että siitä tulee noin yhden senttimetrin paksuinen, amerikkalaistyyppinen pannukakku. Paista 2-4 minuuttia kummaltakin puolelta, kunnes pannari on saanut hyvän rusketuksen.
Tarjoile pannarit lämpiminä. Voit päällystää pannarit mieluisillasi herkuilla. Me tehtiin pannukakkuja neljällä eri päällisellä, joista yksi oli ei-vegaaninen.
1. tomaatti-sinihomejuusto
2. kaurapohjainen tuorejuustovalmiste – tomaatti – mustapippuri
3. kaurapohjainen tuorejuustovalmiste – avocado
4. banaani + maapähkinävoi
Ei kannata arkailla käyttää makeitakaan päällisiä, vaikka itse pannukakkuihin tulee suolaa. Makean ja suolaisen yhdistelmä yllättää usein positiivisesti!

Mitkä päälliset sinä laittaisit avokadopannukakkuihin?

EDIT: vegaaniseen reseptiin korjattu maito kaurajuomaksi. ❤️ 

SATOKAUSIKALENTERI 2018

Yhteistyössä Satokausikalenteri



Satokausikasvisten suosiminen kannattaa niin terveydellisistä, taloudellisista kuin ekologisistakin syistä. Luonnollisten satokauden mukaisesti kasvattettujen kasvisten viljelyyn käytetään vähemmän ulkopuolista energiaa, niissä on vähemmän säilöntäaineita ja ne maistuvat maukkaammilta. Parhaimmillaan satokausituotteita suosimalla voidaan nykyisiä kulutustottumuksiamme muuttamalla vaikuttaa viljelijöiden, maahantuojien ja kauppojenkin toimintatapoihin.

Terveyttä edistävän ja sitä ylläpitävän ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kasviksia, vähintään Suomalaisen suosituksen mukaan sen puoli kiloa päivässä, mutta omasta mielestäni päivittäinen määrä saisi kaikilla lähennellä sitä kiloa. Vaikka kasviksia kuluttaisi päivittäin niukasti, kannustaisin silti perehtymään satokausituotteiden hyötyihin. Jos ei ole aiheesta ennestän kauheasti tietämystä, kuten minulla, voi olla vaikeaa erottaa kaupan hevi-osastolla, mitkä tuotteet ovat nyt sesongissa ja mitä eivät. Aloin pari kuukautta sitten etsimään lisää tietoa satokausituotteista, kun havahduin jälleen jokavuotiseen tapaani niiden olemassaoloon, ja tutustuin satokausikalenteriin. Satokausikalenteri.fi -sivustolla on huikea määrä tietoa satokaudesta, kannattaa käydä kurkkaamassa. Pakko tunnustaa, että olen vaan tottumuksesta haalinut niiden banaanien lisäksi ostoskoriin kurkkua, tomaattia, kesäkurpitsaa ja munakoisoa, ja sitten kotona nurissut kaiken olevan niin kallista. Muutaman viime viikon kauppareissu onkin ollut jo huomattavasti edullisempi, kun jätin tavallisesti ostamani tuotteet kaupan hyllylle ja aloin suosimaan kausituotteita. Ajatelkaa,  parin, kolmen kuukauden päästä päästään jo nauttimaan kotimaisista sesonkikasviksista!
Satokausikalenteri on kuvitettu todella kauniisti. Sen on perustanut Samuli Karjula ja kuvittanut Laura Riihelä. Meillä kalenteri ei kauneudestaan (ja teemastaan) huolimatta kuitenkaan päätynyt keittiöön, vaan työpöytäni ylle, koska siinä aina suunnittelen seuraavan kahden viikon ateriat. Se myös kivasti piristi tylsän valkoista työpistettäni. Kalenteri sisältää satokausituotteiden lisäksi paljon yleistä tietoa satokaudesta, FodMap -ruokavaliosta, villiyrteistä, kasvisten valmistuksesta sekä valtavasti yleistietoa ja ravintoarvoja eri kasviksista. Jokaiselle kuukausilehdelle on lueteltu juuri sen kuun kausituotteet, joten on ihan älyttömän helppoa suunnitella edullinen ja terveellinen ostosreissu joka kuukausi. Parasta kalenterissa on se, että ei todellaaan tarvitse olla mikään kasvitieteilijä, jotta siitä hyötyisi, vaan ihan tällainen tavallinen perheenäiti tai -isi, yksineläjä tai ihan kuka tahansa, joka käy ruokaostoksilla.
Kalenterin lisäksi ihana satokausikalenterin tiimi hemmotteli meitä kahdella ruoka-aiheisella kirjalla. Lapsille suunnatussa Henri Mattilan kirjoittamassa Satokausi Salsa -laulukirjassa yhdistyvät musiikki, tarinat ja reseptit. Ollaan luettu kirjaa nyt iltalukemiseksi ja kuunneltu kirjan mukana tullutta levyä kokkaillessa. Satokausi Salsa sisältää tarinoita Joona ja Moona nimisistä lapsista, jotka pääsevät joka kuukausi uudelle makuretkelle. Teksteissä on lapsille pieniä tehtäviä, ja tietysti reseptejä. Ihana kirja, jonka avulla yhdessä tekeminen saa taas aivan uuden merkityksen. Meidän pojat tykkäsivät tästä tosi paljon, ja ollaankin nyt kulutettu sitä kuuluista ylimääräistä energiaa keittiössä kirjan ja musiikin kanssa hääräillen.
Tämän lisäksi sain myös Modernia Maakuntaruokaa -kirjan (Juuli Hakkarainen, Kaisu Jouppi, 2017), joka sisältää reseptejä jokaisen maakunnan perinteisiä kunnioittavalla tyylillä. Itsehän selasin heti Pohjois-Savon reseptit läpi, Kuopiolaislikka kun syntyjäni olen. Myös Pirkanmaan, kuten monen muunkin maakunnan sivuilta löytyi uusia kokeilunarvoisia reseptejä. En jää vegaanina itsekään näppejäni nuolemaan, kun valmistan muulle perheelle paistettua kuhaa Pohjois-Savon malliin, nimittäin talkkunapaistos mansikoilla, (vegaanisella) jogurtilla ja basilikakastikkeella ei kuulosta yhtään pahalta. Nam. Tämä kirja on valtava, melkein 300 -sivuinen, ja sen raamikkaat, tumman vihreät kovat kannet pakottavat asettamaan kirjan esille olohuoneeseen vieraidenkin ihailtavaksi.
Kaikkiin näihin tuotteisiin on panostettu visuaalisesti todella paljon. Minua itseäni ilahduttaa mielenkiintoisen tekstin lisäksi kauniit kuvat ja värit, ja hyvin kuvitettuja kirjoja selaillessa tulee automaattisesti inspiroituneemmaksi. Modernia maakuntaruokaa -kirja sisältää reseptikuvien lisäksi myös muuta kuvistusta jokaista maakuntaa koskien, ja minulla näin valokuvausharrastelijan silmin meni kylmiä väreitä mitä enemmän kirjaa selasin eteenpäin. Satokausikalenterista ja paljon muusta kasviksiin liittyvästä voit käydä lukemassa osoitteesta www.satokausikalenteri.fi. Postauksen tuotteet on 18.2. saakka saatavissa alennettuun hintaan, joten kipin kapin ostoksille, jos innostuit näistä myös!
Tosi iso kiitos Satokausikalenterin väelle näistä tuotteista, ne ovat tuottaneet ja tulevat ihan takuulla tuottamaan meille vielä runsaasti iloa! 
Tämän viikon ruokapostaus tulee näistä kirjoista, joten pysykääs kuulolla. Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! 

KIINTEIDEN ALOITUS

Eve on nyt viikon verran syönyt kiinteää ruokaa rintamaidon ohella. Soseisiin siirtyminen on sujunut ihan älyttömän hyvin, sillä ainoastaa kaurapuuro aiheuttaa tällä hetkellä vatsavaivoja! Ollaan ihan reippaalla tahdilla otettu mukaan erilaisia kasviksia, juureksia ja lihaa, viljoja varovaisemmin. Muutama maistelukerta otettiin kasviksilla ennen puolenvuoden ikää, mutta 30.12. aloitettiin meidän muun perheen ateriarytmiin sopivat ruoka-ajat myös Eveliinalle. Teen kaikki soseet itse, koska ne valmistuvat siinä missä muidenkin perheenjänsenten ruoat. Viikon kuluessa ollaan huomattu, että Eveliina todella nauttii meidän koko perheen yhteisistä ruokahetkistä, ja hän seuraa tarkasti, kun pojat syövät. Uskon yhteisen, keittiössä tapahtuvan ruokailun ja meidän muiden perheenjäsenten antaman esimerkin auttavan Eveä sopeutumaan uusiin ruokailuun liittyviin asioihin ja toivon, että hän on jatkossakin yhtä kiinnostunut ja innostunut ruoasta, kuin nyt.
Ihan ensimmäinen kiinteä aamupala hänellä oli banaania, ja se onkin Even suosikki edelleen. Seuraavana päivänä annettiin jo pari teelusikallista puuroa banaanilusikallisten kaveriksi. Aluksi tämä ei aiheuttanut vatsavaivoja, mutta ollaan huomattu, että pelkkä kaurapuuro (veteen ja äidinmaitoon  yhdessä ja erikseen tehty) aiheuttaa vatsanpuruja. Totutellaan aamuisin nyt vielä niin, että pari teelusikallista puuroa ja sitten muuta niin paljon kuin tyttö jaksaa syödä. Määrä lisääntyykin koko ajan, ja nyt aamuisin menee aamuimetyksen perään jo muutama ruokalusikallinen hedelmiä, varsinkin banaania. Banaani onkin hyvä, tiheäenerginen hedelmä ajatellen Even painonnousua ja hänen tavallisesti kovin löysää vatsaansa. Jos kauran aiheuttamia ongelmia ei huomioida, niin vatsa on ollut parempi nyt kiinteiden aloittamisen jälkeen. 
Lounaaksi neiti on saanut muutamaa eri ruokaa. 2x bataatista, porkkanasta ja perunasta tehtyä kasvissosekeittoa, 2x kanaa, bataattia ja riisiä, 1x possua, parsakaalia ja perunaa ja 2x kertaa kananmunaa, parsakaalia, bataattia ja avocadoa. Näistä kaikista aterioista Eve on tykännyt, ja hän oikein odottaa jo jokaista ateriaa. Suu aukeaa hienosti, ja ruokaa menee yhä enemmän ja enemmän vatsaan saakka, eikä pelkästään paidalle tai lattialle.
Päivälliseksi Eve on saanut vaihdellen joko kanaa, possua tai kananmunaa bataatin, perunan ja kesäkurpitsan kanssa, muutama munakoisomaistelu on myös otettu nyt kahtena päivänä mukaan. Hyvin maistuu kaikki, munakoiso kylläkin hieman irvistyttää. Välipaloilla Eve saa sekä soseena että sormiruokaillen avocadoa, hedelmiä ja maissinaksua/riisimuroja.
Ensi viikolla vuorossa olisivat kala, marjat, muut viljat kauran kaveriksi ja sormiruokailujen lisääminen useammalle aterialle. Ollaan edetty ruokailuissa ihan täysin Even määrittämässä tahdissa. Imetän ennen jokaista ateriaa, ja noin puoli tuntia imetyksestä hän saa syödä niin paljon kuin tahtoo, ruokaa ei tuputeta yhtään enempää kuin hän itse haluaa. Puuroon ja satunnaisiin kasvis- ja hedelmäsoseisiin sekoitan yhä äidinmaitoa, oikeastaan en tiedä onko siitä mitään haittaa tai hyötyä. Viljojen lisääminen vähän jännittää (kuten kaikkien lastemme kohdalla), koska itse sairastan vilja-allergiaa. Onneksi sen oireet ovat harvoin todella vaaralliset, lähinnä turvotusta, ummetusta ja niiden seurauksena vatsanpuruja. 

Pieni muistilista kiinteisiin siirtyjälle:


1. Aluksi kiinteät ovat vain lisäruokia imetyksen lisäksi, joten imetä aina ennen ateriaa.

2. Kaikki ruoka maistuu vauvasta tutummalta, kun siihen sekoittaa äidinmaitoa/korviketta. Määrää voi hiljalleen vähentää, jolloin vauva tottuu uuteen makuun lempeästi.

3. Älä pakota vauvaa syömään, hän tietää milloin on kylläinen. Uuteen makuun tottuminen vaatii jopa 10-15 maistelukertaa, useimmiten toki vähemmän.

4. Vauvan ruokiin ei kuulu suola, sokeri eikä voimakkaat mausteet.

5. Ei sieniä, hunajaa, maksaa, varhaisperunoita, siemeniä tai kanelia alle yksivuotiaalle.


Netistä löytyy monia erilaisia ohjeita vauvojen ruokailuun. Luotettavaa tietoa löydät esimerkiksi Marttojen ja THL:n sivuilta. Kirjoittelen sormiruokailun sujumisesta ja muutamia vinkkejä ja reseptejä teille myöhemmin. Ihanaa viikonloppua! ❤

LUUKKU 5 || VEGAANISET BANAANIPANNUKAKUT JA DIY KATTAUSKORISTEET

Mahtavaa tiistaita kaikki! Tänään viidennen joulukalenteriluukun takaa paljastuu luottoresepti makeannälkäisiin aamuihin ja suloinen koristeluvinkki joulupöytään. Näin joulun alla sitä kai saisi herkutella ja nautiskella ihan niin paljon kuin vain mieli tekee, mutta me taidetaan ne suuremmat herkuttelut jättää sinne joululle. Makennälkä kuitenkin ajoittain iskee, ja silloin on hyvä olla takataskussa ohje pikaiseen terveelliseen herkkuun. Kaikki varmaan ovat jo tuttuja sen tavallisen banaanipannukakkureseptin kanssa, johon käytetään vain banaania ja kananmunia. Muuntelin ohjeesta vegaanisen version, joka saa sitkonsa psylliumista. Superhyvää, ja maku korvaa onneksi karun ulkonäön, haha!
Banaanipannukakut yhdelle (3kpl)
1 banaani
1 dl kaurahiutaleita
1tl psylliumia
1tl kanelia
1 tl neilikkaa
1/2tl inkivääriä
Sekoita ainekset blenderissä tai kulhossa sauvasekoittimella. Anna seistä noin viisi minuuttia, jotta psyllium ehtii turvottaa taikinaa. Paista pannulla öljyssä kullanruskeiksi. Tarjoa esimerkiksi omatekoisen appelsiinimarmeladin kanssa.
Kattaukseen saa kivasti jouluista meininkiä pienillä yksityiskohdilla. Havupuukoristeet oikein huokuvat suomalaisuutta ja talvisuutta, ja teinkin niistä tällaiset kivat somisteet aterimille. Luonnosta löytyy vaikka mitä kivoja juttuja joulupöytää koristamaan, joten kannattaa kurkata ensin lähimetsään ja vasta sen jälkeen lähteä kauppaan tuhlaamaan rahaa koristeisiin, jotka todennäköisesti tulevat seuraavan vuoden taas lojumaan varastossa käyttämättöminä. Oon tykänny nyt viimeaikoina käyttää kattauksessa luonnonmateriaaleja, ja varmasti nyt joulunajan aterioilla tulen vielä enemmän koristelemaan pöytää kaikilla ihanilla maanläheisillä jutuilla.  
Kattauskoristeet
Havupuun oksia 
(katkenneita ja maahan pudonneita tietysti mieluummin kuin puusta leikkaamalla)
Servettejä
Vanhoja/terpeettomia kuusenkoristeita
Vahvaa lankaa
Taittele servetistä vapaalla tyylillä kolmiomainen pussukka aterimille. Leikkaa langasta noin 20 sentin ja havusta noin kymmenen sentin mittainen pätkä. Laita aterimet servettiin, aseta päälle havu ja valitsemasi koriste, ja solmi kaikki langalla yhteen. 
Näitä on tosi helppoa ja hauskaa väkerrellä, ja lapsetkin tykkää tulla mukaan askartelemaan. Siinä onkin koko perheelle hauskaa puuhaa joululomalle: ensin porukalla metsään etismään materiaaleja ja sitten kotiin askartelemaan kukin omanlaisensa aterinsomisteet! Muistakaa ottaa ne iskät mukaan, kyllä ne sitten lämpiää näpertelylle, kun vaan pääsevät alkuun.
Huomenna sitten juhlitaankin 100 vuotiasta Suomea!

Oodi Pohjolan marjoille

Yhteistyössä Roberts Berrie ja Mammalandia

Näin syyskauden alkaessa metsä täyttyy mustikoista ja puolukoista, joita mekin ollaan poikien kanssa pariin otteeseen jo käyty napsimassa. Mun ideologian puolesta olisi ihanteellista, jos saisi koko ruokavalion kasvikunnan tuotteet hankittua luonnosta itse viljelemällä ja keräilemällä. Fakta on kuitenkin se, että minusta ei saa viherpeukaloa, ei sitten millään. Myöskään marjastaminen tai sienestäminen eivät ole mulle ihan ominaisinta aktiviteettia. Se on toisaalta ihme, koska mun äiti on ihan mahdoton metsäihminen, ja on melkein aina hänelle soittaessani joko kasvimaalla tai metsässä keräilemässä. Mä yritän panostaa näihin asioihin enemmän lasten vähän kasvaessa, mutta todennäköisesti mulla ei vaan siihen riitä maltti.

Moni tietääkin, että olen kasvissyöjä, ja että meidän pojatkin syö ja maistelee ennakkoluulottomasti heille tarjottuja kasvikunnan tuotteita. Näin ollen marjat ovat oleellinen osa meidän jokapäiväistä ruokavaliota, ja aiemman perusteella voidaan siis todeta, että ostan marjat meille kaupasta. Sain Mammalandian kautta ihan täydellisen yhteistyön meidän perheelle Roberts Berrien kanssa. Roberts on yli satavuotias Suomalainen perheyritys, joka on kehittänyt ainutlaatuisen tavan tuoda päivittäinen marja-annos jokaisen saataville tasalaatuisena vuoden ympäri. Berrie -tuoteperheeseen kuuluu neljä eri katergoriaa: super-, teho- ja muumimarjat sekä muumihillot. Berrievalikoima on todella laaja (marja-annoksia on kymmenen erilaista), joten valinnanvaraa löytyy jokaiseen makuun. Suomalaisten lisäksi Roberts toimittaa tuotteitaan myös Kiinaan ja USA:an.

Kaikkihan tietävät kotimaisten marjojen terveyshyödyt, mutta muistutukseksi marjojen tarjoamia supervoimia pääset tutkimaan vielä tästä. Berrien marjat poimitaan pohjoiselta kasvualueelta, joista tottakai suositaan kotimaisia. Suomen lisäksi marjoja poimitaan satokauden mukaan Viron, Ruotsin ja Luoteis-Venäjän alueilta. Yksi desin Berrie -annos sisältää kullekin makuyhdistelmälle optimaalisen määrän marjaa (siten, että maku on paras mahdollinen). Marjojen lisäksi annos sisältää nestettä (vettä, mehua tms.), jotta annos on juotavassa muodossa helppoa nauttia missä vain. Marjat käytetään Berrieihin kokonaisina, jotta ei hukattaisi marjojen kuorien ja siementen superterveellisiä ominaisuuksia. Berriehin ei ole lisätty sokeria, kaikki maku tulee marjojen omasta mausta.


Berrien Supermarjoista löytyy viisi erilaista vaihtoehtoa; villimustikka, villimustikka&vadelma, puolukka&karpalo, mustaherukka&mansikka sekä tyrni. Näistä meidän kaikkien suosikki oli villimustikka. Tehomarja-annokset pitävät sisällään erilaisia hyvinvointia tehostavia ainesosia. Annoksia on kolme; Berrie+Protein sisältää villimustikkaa ja granaattiomenaa, Berrie+Beauty Lakkaa ja tyrniä sekä Berrie+Fiber villimustikkaa ja luumua. Muumimarjoissa vaihtoehtoina ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan vadelma ja mustikka. Muumimarjatkaan eivät sisällä lisättyä sokeria, ja ne on pakattu valtavan suloisiin muumipakkauksiin.

Arkailin aluksi avata Berrie -purkkia roiskimisen pelossa, mutta kannen alla oleva kelmu estää purkin sisältöä leviämästä ympäriinsä. Kelmussa oleva aukko helpottaa tuotteen nauttimista ilman sotkuja, ja on kätevä varsinkin lasten nauttiessa Berrietään. Meidän pojat on varsinaisia pillifanaatikkoja, joten annos tottakai imaistiin mehupillillä sieltä purkista. Antti testasi myös ilman, ja onnistui sotkuitta kyllä niinkin!

Meidän ehdoton lempparimarja on mustikka, joten yllätys yllätys; myös kaikista Berrien tuotteista villimustikka oli kaikkien suosikki. Hyvänä kakkosena poikien mielestä tulivat Muumi Berriet, minulle maistui happamien makujen ystävänä tyrni-lakka -yhdistelmä. Berrieitä voi myös käyttää smoothieihin, puuroon tai vaikkapa rahkan sekaan. Kaikkein parasta Berriet ovat kuitenkin juuri sellaisenaan; marjojen luonnollinen maku säilyy hyvien säilöntäratkaisuiden ansiosta. Berriet voi säilyttää huoneenlämmössä, mutta maku toki pysyy intensiivisempänä jääkaappisäilytyksessä. Minä en itse ole säilytysaineiden asiantuntija, mutta elintarvikealalla työskentely antaa jonkinnäköistä vinkkeliä siihenkin. Berriet säilyvät jopa kahdeksan kuukautta huoneenlämmössä, joten toki niihin lisätään säilöntäainetta. Se on tässä tapauksessa Kaliumsorbaatti E202, jota vastaavaa ainetta on esimerkiksi pihlajanmarjojen sisältämä sorbiinihappo. Säilyvyydessä suuri vaikutus on myös nopealla kuumennuksella ja suojakaasulla. Säilyvyydestä voit lukea lisää tästä.

Berriet tulevat osittain osaksi meidän vuotuista marjankulutusta, koska joissain asioissa saa kai mennä sieltä aidan matalemmasta päästä? Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasvikunnan tuotteita, eikä pohjoismaisten marjojen terveyshyötyjä voi oikeasti korostaa liikaa. Lapsille varsinkaan ei mikään tee niin hyvää kuin kunnon vitamiinipommi heti aamupalan yhteydessä, ja Roberts tekee siitäkin hivenen hauskempaa. Jos olet itsekin samanlainen epämarjastaja tai muuten vain haluat hieman helpotusta arkeesi, niin käy ihmeessä kurkkaamassa Roberts Berrien verkkosivuja ja muita sosiaalisen median kanavia. Robertsille voit myös hakea Berrie-edustajaksi tai -jälleenmyyjäksi! Tästä löydätte lisää tietoa siitä. Jos oma elämäntilanne olisi hieman rauhallisempi, niin ehdottomasti ryhtyisin edustajan virkaan. Haluan tukea ja tuoda esille Suomalaisia hyvät arvot omaavia yrityksiä niin paljon kuin vain mahdollista, ja Roberts on kyllä ehdottomasti yksi niistä.

Kiitos ihanasta yhteistyöstä Roberts



Marjainen aamiaissmoothie

Haha, taas kävi niin, että heräsin vasta kymmenen aikaan! Menin ihan siedettävään aikaan nukkumaan, tai oikeastaan sammahdin sohvalle yhdentoista jälkeen katsoessani Areenasta Uuden Päivän ennakkojaksoja. Nukahdan nykyään aina sohvalle, jos katson telkkaria illalla.
Myöhäisinä aamuina ei aina tee mieli puuroa, koska pojille täytyy kuitenkin laittaa ruokaa jo puolenpäivän jälkeen ja syön mieluiten itsekin viikonloppuisin samaan aikaan. Smoothie on hyvä myöhäisen ja miksei kiireisenkin aamun aamupala täynnä vitamiineja ja hyvää energiaa!
MARJAINEN AAMIAISSMOOTHIE
Sekoita blenderissä kaikki muut ainekset paitsi mysli, sen voit ripotella valmiin smoothien päälle. 

Vegaaninen Chow Mein

Maanantaina tein ruoaksi Kiinassa suosittua nuudeliwokkia (chow mein), mutta pienellä twistillä. Tavallisesti tähän käytetään munanuudeleita, ja kaveriksi kanaa, kalaa, lihaa, äyriäisiä tai tofua. Aterian muokkasin omaan ruokavaliooni sopivaksi käyttämällä kikhernenuudeleita, jotka eivät sisällä kainkaan viljoja ja sopivat siis loistavasti vilja-allergikon ruokavalioon. Näin ollen kikhernenuudelit käyvät myös keliaakikoille, koska ne ovat luontaisesti gluteenittomia. Nuudelit sisältävät vain kikhernejauhoa ja vettä. Pakko myöntää, että saatoin olla aluksi hieman epäileväinen, sillä en ole kikherneiden vannoutunut ystävä. Olin kuitenkin totaalisen yllättynyt siitä, miten hyvää ruoasta tuli! Kikherneet eivät maistuneet läpi ollenkaan ja nuudelien koostumus oli täysin sama kuin vehnäpohjaisissa nuudeleissa. Söin tätä samaa ruokaa kotona kaksi annosta ja otin ison annoksen vielä töihinkin evääksi, N A M !

4 hengen annokseen tarvitset:

  • 2/3 pakkausta kikhernenuudelia
  • Paketin esipaistettua tofua
  • 300-500g wokvihanneksia
  • Rypsiljyä
  • Tuoretta korianteria
  • Kaksi keskivahvaa punaista chiliä
  • Pussin valmista Spice UP!:n Chow Mein kastiketta. 

Itse käytin omatekoista chow mein -kastiketta, jota oli jäänyt yli edellisestä valmistuksesta. Valmis chow mein -kastike sisältää vehnää, joten en itse voi käyttää sitä. Valmis kastike on kuitenkin maultaan itsetehtyä vastaavaa, ehkä jopa hieman parempaakin. Yksi versio kastikkeet tekemiseen itse löytyy täältä: KLIK.
Kikhernenuudeleiksi valitsin Palmuston chilinmakuiset nuudelit. Tofuna käytin valmiiksi kuutioitua, thai-maustettua So Finen Tofua. Wokin pohjana käytin 450g Pirkan kiinalaisia wokvihanneksia.

Valmistusohje:

Laita nuudelit kypsymään kiehuvaan veteen pakkauksen ohjeen mukaan. Poista chileistä siemenet ja pilko pieneksi. Kuumenna paistinpannu, lisää loraus rypsiljyä ja heitä wokvihannekset pannulle. Paista viitisen minuuttia ja lisää joukkoon tofukuutiot sekä chili. Paista kypsiksi. Pienennä lämpöä ja kaada valmis chow mein -kastike wokin joukkoon. 

Valuta kypsät nuudelit ja sekoita pannulla kasvisten joukkoon. Aseta valmis ruoka tarjoiluastialle ja lisää päälle reilusti tuoretta korianteria. Tarjoa kaveriksi tuoreita kasviksia.

Ateria valmistui alle 20 minuutissa, joten se on kyllä ansainnut paikkansa meidän helppojen ja herkullisten arkiruokien listalla. Lapsillekin maistui hyvin. Lapsille kokatessa täytyy tietysti vaan jättää tuoreet chilit pois, ja laittaa ne erikseen aikuisten annoksiin. 


Jos haluaa keventää tätä ateriaa, niin kannattaa valita maustamatonta tofua ja vertailla wokvihannesten tuoteselosteita. Valmiiksi masustetut tuotteet sisältävät aina enemmän kaikkea ”ylimääräistä”, meiltä nyt vaan sattui löytymään näitä tuotteita valmiiksi. Chow mein kastike on itsessään sen verran voimakkaan makuista (ei siis tulista, vaan muuten vahvan makuista), ettei lisämaustamista tofulle ja kasviksille edes tarvita.