Kuinka luoda terve suhde ruokaan?

Jos seurasitte minua jo Sinä olet aurinko -blogin aikoina, tiedätte, ettei oma suhteeni ruokaan ole aina ollut parhaimmalla mahdollisella pohjalla. Vääristynyt kehonkuva on ollut diktaattorina omassa pääkopassani alakoulun viimeisiltä luokilta ihan viime vuosiin saakka, mikä on vaikuttanut massiivisesti siihen, kuinka ajattelen ruoasta. Muistan jo lapsuudesta, 5.-6.-luokilla ajatelleeni olevani liian iso ja epäsopiva, vaikka olin yksi luokan hoikimmista tytöistä. Päiväkirjoissa oli paljon painomerkintöjä, ja vertailin itseäni ja syömisiäni parhaimpiin ystäviini ja myös mediassa näkyviin henkilöihin, kuten Britney Spearsiin ja Paris Hiltoniin. Tuolloin tarjolla ei ollut onneksi internetin ja somen tuomia paineita, mutta lehdet ja televisio olivat minulle tuolloin pyhiä lähteitä ”terveellisyyskäsityksen” muodostamiseen. Samaiset kanavat myös olivat pullollaan dieettejä, laihdutusta ja painonhallintaa. Ei sen enempää mennä tällä kertaa tähän aiheeseen, mutta puhutaan kuitenkin terveellisen suhteen uudelleenrakentamisesta ruokaan.

Viimeistään yläkouluaikoina suhteeni ruokaan muuttui radikaalisti huononpaan suuntaan. Muutimme seiskaluokan kynnyksellä toiselle paikkakunnalle, kauan alakoulun tutusta kaveripiiristä. Uudet ihmiset ja pienen paikkakunnan tiiviit kaveriporukat olivat ujolle ja epävarmalle tytölle kova pala purtavaksi. Sen lisäksi, että kaverisuhteiden muodostaminen oli ongelmallista, halusin perfektionistina saada parhaat mahdolliset arvosanat kaikista kokeista. En ollut kympin tyttö, mutta ysin kuitenkin. Opiskelun ja epävarmuuden aiheuttaman aivosumun tasapainottamiseksi loin itselleni sääntöjä, rutiineja ja paineita ulkonäkööni ja ruokailuun liittyen, ja esimerkiksi kouluruokailussa lautaselle ei juuri muuta koskaan päätynyt kuin salaattia ja näkkileipä. Lukiossa skippasin aika pitkälti ruokailut kokonaan, ja kävin ruokatunneilla kävelyllä tai opiskelin. Kotona söin suhteellisen normaalisti, ja tykkäsin kyllä syödä pizzaa silloin tällöin viikonloppuna ja pullaa leipomispäivinä, mutta usein jaoin esimerkiksi omat karkkipäivän karkkini sisaruksilleni ja lenkkeilin ja tein lihaskuntoharjoituksia kotona paljon. Käsitykseni terveellisyydestä oli laihuus, ja laihana pysyminen tarkoitti minulle syömättömyyttä.

Pohjanoteeraus minun ja ruoan väliselle suhteelle tuli vuosina 2012-2015, kun oikeastaan koko elämäni pyöri vain äidiksi tulemisen, vilja-allergiaan totuttelun ja ruoan ympärillä. En kuunnellut kehoni antamia viestejä ollenkaan, vaan jälleen päänsä nostanut syömishäiriöajattelu rajoitti ajatukseni vain syömään todella vähän, todella harvoin ja todella rajoitetusti. Vuosi 2016 oli mullistava vuosi minulle, sillä yhä kasvispainotteisempi ruokavalio sai minut voimaan paremmin kuin aikoihin, ja aloin suhtautua myös kehooni ja sen ravitsemiseen huomattavasti positiivisemmin. Seuraavaksi opettelinkin syömään suolistoni hyvinvointia tukevaa kasvisruokaa, joka taas kohotti edelleen mielialaani ja itsevarmuuttani. Vaikka kasvisruokavaliosta vegaaniksi siirtyminen, vilja-allergia ja lievä IBS tuovatkin rajoitteita ruokavaliooni, koen silti tällä hetkellä olevani maailman huipulla minun ja ruoan välisen suhteen osalta. Ruoka on minulle paras ystävä, ei vihollinen.

Vegaaniruokavalio on oikein toteutettuna terveellisin tapa elää, MINULLE. Minä en ole ravitsemusterapeutti, mutta uskon omaan kokemuspohjaani ja kehoni antamiin viesteihin huomattavasti enemmän, kuin koulupenkillä hankittuun yleistävään tietoon. Kannattaa tarkkailla oman kehon antamia merkkejä esimerkiksi nälästä; jos himoitset ja ajattelet ruokaa jatkuvasti, et syö tarpeeksi. Jatkuva ruoan ajattelu ei kuulu terveelliseen elämään. En missään nimessä kannusta kaikkia kääntymään vegaaneiksi, vaan ensisijaisesti tulisi syödä niin, että oma keho voi parhaalla mahdollisella tavalla (ympäristötietoisuus mielessä pitäen). Minulle se paras sattuu olemaan vegaaninen ruokavalio, mutta sinulle se saattaa olla esimerkiksi pescovegetaarinen.

Neljä ohjetta terveempään ajatteluun

  • Ensimmäinen askel hyvän suhteen muodostamiseen ruoan kanssa on muistaa tämä: ei ole olemassa huonoa suhdetta ruokaan. Jos ajattelet suhteesi ruokaan olevan huono, et anna itsellesi edes mahdollisuutta tehdä suhteesta parempaa. Älä aseta itsellesi mitään leimaa, joka määrittelee sinua; sinulla ei ole huonoa suhdetta ruokaan, vaan suhteesi ruokaan voisi olla terveellisempi. Jos leimaat itsesi negatiivisessa valossa, on todennäköistä, ettet tule tekemään pysyviä muutoksia suuntaan tai toiseen. Positiivinen ja optimisten ajattelutapa on kaiken A ja O. Totta kai on hyvä olla tietoinen omasta ajattelumallistaan, mutta älä lannista itseäsi negatiivisuudella. Jotta voisit elää ilman ruoan aiheuttamaa stressiä ja ahdistuneisuutta, sinun täytyy ajatella myös suhdettasi ruokaan positiivisessa valossa.
  • Toinen äärimmäisen tärkeä juttu on muistaa, että joskus suhteesi ruokaan on ollut normaali. Kun vauva hetki syntymänsä jälkeen alkaa hamuta äitinsä rintaa, ei hän ajattele kaloreita, määrää, kellonaikaa tai ulkonäköään. Vauva syö, kun hän on nälkäinen. Tämä luonnollinen ja normaali nälkäviestintä ohjaa ihmislapsen suhtautumista ruokaan niin kauan, kuin siihen tulee ulkopuolelta jokin vääristävä ärsyke. Valitettavasti sosiaalinen media, televisio, lehdet, mainokset, ihan joka paikka tyrkyttää vääristynyttä, epäterveellistä ajatusmallia jatkuvasti, ja näille vääristyneille viesteille altistutaan jo varhaislapsuudessa. Hyvä ja terve suhde on kuitenkin joskus ollut olemassa, joten usko pois, siihen palaaminen ei ole niin vaivalloista kuin luulet.
  • Yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka on vaikuttanut positiivisesti omaan suhteeseeni ruoan kanssa on 80-20 metodilla syöminen. Tämä tarkoittaa sitä, että 80% kaikesta syömästäni ruoasta on puhdasta, terveellistä ruokaa, joilla ravitsen kehoani. Loput 20% voin halutessani käyttää sieluni ravitsemiseen mielitekoja täyttäen. En usko, että kukaan voi loputtomasti elää täydellisen terveellistä elämää, koskaan nauttimatta mitään niin sanottua ”kiellettyä” ruokaa, tai ainakaan sellaisella elämäntavalla ei kovin pitkälle pötkitä ilman ahmimis-rajoittamis -kierteeseen joutumista. Ja kyllä, tässäkin ajattelutavassa on sosiaalisella medialla näppinsä pelissä. Somessa esitellään ne kauneimmat ateriat, parhaat valinnat ja elämän kohokohdat. Valtaosa suuren luokan vaikuttajista ei postaa instagramiinsa sitä myöhäisillan herkkuhetkeä suklaan ja mättöpizzan kanssa, koska se ei A) sovi feediin tai B) sovi siihen imagoon, jonka hän itsestään ja elämästään haluaa seuraajilleen tarjota. Älä usko sosiaalista mediaa! Elä elämääsi OMAN kehosi ja mielesi ehdoilla.
  • Rentoudu ja lopeta ylianalysointi! Ei ole minkään valtakunnan merkitystä sillä, otatko puuroa aamulla kaksi desiä, vai kaksi ja puoli. Maailma (ja kehosi) ei myöskään pyöri valtavirran antamien ruokailuaikojen ympärillä. Syö, kun olet nälkäinen ja lopeta, kun olet kylläinen, se on niin yksinkertaista! Jos syöt pääsääntöisesti terveellistä ja monipuolista, ravitsevaa ruokaa, ei terveytesi, painosi, treenisi, ystävyyssuhteesi tai elämäsi hetkahda muutamasta kymmenestä (tai sadasta) lisäkalorista tai tavallista pienemmästä ruokamäärästä silloin tällöin. Ota rennosti vaan, viisas kehosi kertoo sinulle kyllä, jos sillä on jokin hätänä! Työskentele siis yhdessä sen kanssa.

Olen todella kiinnostunut kehon ja omien toimintatapojen välisestä viestinnästä, ja on ollut mielenkiintoista huomata, miten vegaaniruokavalio on vaikuttanut ihan kaikkeen. Kasvipohjaista ruokaa saa (ja pitää) syödä paljon, joka on vapauttanut minut täysin esimerkiksi kalorirajojen asettamisesta. Nyt en tarkoita sitten todellakaan sitä, että voisin mättää päivästä toiseen esimerkiksi eläinperäisen ruoan korvikkeiksi miellettyjä tuotteita kuten härkistä, nyhtökauraa, soijanakkeja tai kasvisjauhispihvejä, tai vegaanisia herkkuja. Yleisesti ottaen, kun puhun vegaaniruoasta omassa ruokavaliossani, puhun puhtaasta ruoasta; vihanneksista, hedelmistä, marjoista, pähkinöistä ja siemenistä, joiden ympärille koko ruokavalioni rakentuu. Käytän todella harvoin ”lihankorvikkeita”, mutta esimerkiksi tofu on käytössä viikoittain. Pitäisi varmaan tehdä erillinen postaus siitä, mitä vegaaninen ruokavalio minulle itselleni tarkoittaa. Tiivistettynä ehkä sanoisin, että en pyri korvaamaan mitään suomessa perinteisiksi kotiruuiksi määriteltyjä ruokia, kuten makaronilaatikkoa, lasagnea tai keittoja. Siitä syystä omat ateriani voivat perinteiseen Suomalaiseen kotiruokaan tottuneelle näyttää todellista ituhippimeiningiltä. Se kuitenkin toimii minulle, sillä pystyn elämään ilman määrällisiä rajoituksia ja voimaan loistavasti. Kehon viestit saa parhaiten kuuluviin, kun niitä ei sotke liiallisella sokerilla, rasvalla tai prosessoidulla ruoalla.

Mainokset

#NYHTILIIKE -LEIPÄ




Jes, vihdoinkin on keskiviikko! On aika jälleen uudelle vegereseptille, ja tällä kertaa olen ollut todella malttamaton. Meillä alkoi noin viikko sitten kahdeksankuisen ”unikoulu”, toisin sanoen ollaan siis irtauduttu yöimetyksistä ja niin kutsutulla tassutekniikalla rauhoiteltu vauvaa takaisin uneen hänen herätessään. Vieläkään ei täysiä öitä nukuta, ja väsyneenä tekee mieli syödä aina vähän mitä sattuu. Tämän päiväinen resepti nyhtökauratäytteiseen leipään sopii ihan täydellisesti juuri näihin hetkiin, kun tekee mieli helppoa ja superhyvää lohturuokaa, joka kuitenkin olisi edes jollain tavalla terveellistä. 

Idea täytettyyn leipään tuli itse asiassa ihan sattumalta, kun viikonloppuna esikoisen kanssa kaupoilla käydessäni jäimme junnaamaan leipäosastolle. Onneksi jäimme, olisi muuten jäänyt tämä postaus luomatta. Tiesin jo, että nyhtiliikkeen kannattajana halusin vielä tälle viikolle luoda uuden nyhtökaurareseptin teille jaettavaksi, joten nyhtökaurapaketti ostoskorista jo löytyikin. Leipähyllyjen lomasta silmiini osui hauska neliönmallinen tuoreleipä, ja siitä se ajatus sitten lähti.

Täytetty leipä ei ole saanut läheskään niin paljoa kannatusta kuin se ansaitsisi. Oikeasti, nyt kaikki kokeilette! Täytetty leipä käy oikeasti ihan ruoaksikin, kuten sen itse suunnittelin, sillä leivän voi täyttää millä vain. Meillä leipä sai täytteekseen tomaattisen nyhtökaura-kasvistäytteen sinappisella kaurakastikkeella. Leivän kostuttamiseen käyttämäni öliiviöljy-omenaviinietikkasekoitus toimi ihan superhyvin, vaikka hieman jännitti, että olisiko yhdistelmä turhan kitkerä. Ei ollut kitkerä ollenkaan, vaan toi ihanasti raikkautta tuhdille täytteelle, ja kostutti samalla kuivahkoa leipää juuri sopivasti.
Parasta tässä leivässä oli se, että A töistä tullessaan luuli, että olin ostanut leivän valmiina, ja uskaltautui jopa maistamaan sitä, vaikka vegaaninen olikin. Eikä tuo sitä tainnut pois sylkeä, eli maistui varmaankin myös hänelle. Tämä jos mikä on omasta mielestäni yksi parhaista nyhtisresepteistä, mitä olen luonut tähän mennessä, ja on varmasti yksi huhtikuisten Eetun syntymäpäivien tarjoiluista. 

#NYHTILIIKE -LEIPÄ

1 kokonainen leipä
1 paketti Gold&Green -nyhtökauraa maussa Tomato
½ makea suippopaprika
½ purkillista aurinkokuivattuja tomaatteja paloina öljyssä (eli noin 70g)
3-4 cm pala purjoa
kourallinen miniluumutomaatteja
jääsalaattia
1 avocado

Kostuke:
2rkl oliiviöljyä
2rkl omenaviinietikkaa
hyppysellinen suolaa

Kastike:
½ prk kaurafraichea
2 rkl sinappia
muutama verso tuoretta rosmariinia
vajaa kourallinen tuoretta oreganoa
Aloita valmistelemalla leipä. Leikkaa leivästä hattu irti ja koverra sekä leivän että hatun sisus. Meillä Eve viihdytti itseään kokkauksen ajan syömällä leivän sisuksia, joten tässä vinkkiviitonen leipähiirien äideille. Jätä leipää noin 2 cm verran leivän reunoille. Lusikoi leivän sekä hatun sisälle kostuketta, ja levitä pullasudilla. 
Valmista seuraavaksi kastike hienontamalla yritit ja sekoittamalla kaikki ainekset keskenään.
Täyte valmistuu pannulla. Suikaloi purjo ja paprika ja halkaise tomaatit. Paista kasviksia ja nyhtökauraa kuumalla pannulla öljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää aurinkokuivatut tomaatit, ja anna niiden lämmetä muun täytteen mukana vielä hetken. 
Seuraavaksi on aika alkaa kasata leipää. Levitä pohjalle muussattu avocado sekä salaatinlehtiä. Salaatin päälle lusikoi kastiketta ja kastikkeen päälle täytettä. Lusikoi täytteen päälle vielä vähän kastiketta (itselläni kastiketta ja täytettä jäi jonkin verran vielä yli, joten täytyy ensikerralla ostaa hieman suurempi leipä.) Koristele leipä tuoreyrteillä ja aseta kansi nätisti. Nappaa kauniit kuvat instaan ja tägää niihin @goldandgreenfoods ja käytä hashtageja #nyhtokaura ja #nyhtiliike. Ota liiat yrtit pois, laita kansi kokonaan leivän päälle, leikkaa palanen leipäveitsellä ja nauti.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille!

NYHTÖKAURA – PITA

Viikon takainen Helsinginvierailu toi inspiraatiota vegaaniseen kokkailuun, kun saamamme tuotekassin sisältä paljastui reseptikirjan lisäksi nyhtökauratuotteita. Myös äitini oli sopivasti loppuviikosta leipomispuuhissa ja antoi ryijynhakureissulla minulle matkaan pussillisen itsetehtyjä herkkuja, kuten patonkia ja mannaleipäsiä. Patongit tietysti katosivat heti, kun pääsin kotiin, mutta kauraleipäskasasta piilotin muutaman suunnittelemaani perjantaimenuta ajatellen.
Gold&Greenin nyhtökauraa saa jo muutamassa eri maussa; kolmen perusmaun, eli Nuden, Tomaton ja Mondayn lisäksi on saatavilla nyt kaksi eri kausimakua, Ginger ja Mexico Party Edition. Nude ei sisällä mausteita, ja sen voikin maustaa ihan mieleisekseen. Itse suosittelen kokeilemaan chilin, limen ja korianterin yhdistelmää, kikhernenuudeleita ja mausteisia uunikasviksia. Tomato on nimensä mukaan maustettu tomaatilla. Lisämakua tuotteeseen antavat savu-paprika ja persilja, ja tämä tuote sopii ihan täydellisesti esimerkiksi pastaruokiin. Monday puolestaan on kaikenlaisiin arkiruokiin sopiva, perusmausteilla, kuten sipulilla, persiljalla, eri pippureilla, meiramilla ja timjamilla maustettu tuote.
Kausituotteina tällä hetkellä kruunua kantavat limellä ja inkiväärillä maustettu Ginger ja maustetahnan sisältävä Mexico. Inkivääri on varma valinta wokkeihin ja muihin aasialaisiin ruokiin. Tällä kertaa meillä testissä oli kuitenkin mausteinen Mexico, joka saa makunsa pakkauksen mukana tulevasta maustetahnasta ja sen sisältämästä juustokuminasta, paprikasta, limestä, savu-paprikasta, cayennepippurista ja kanelista. Tuote on listattu Vegaanituotteet -listalle, joka on itselleni varmin tapa selvittää elintarvikkeiden vegaanisuus. Tuotteesta rakensin meille aikuisille pitaleipätyyppiset ratkaisut äidin mannaleipiä hyödyntäen. Lisämakua leipiin toin mun suosikki makuyhdistelmällä, limellä ja korianterilla, joilla maustoin täytteeksi valmistamani avokadotahnan. Lopputulos oli ihan sairaan hyvä, tottakai, nyhtökauratuotteilla kun ei voi epäonnistua.

NYHTÖKAURATÄYTTEISET LEIVÄT

Kuudelle

6 kpl valitemiasi leipiä, esimerkiksi pitaleivät käyvät hyvin
300 g Pulled Oats Mexico Party Edition -nyhtökauraa
½ pieni kurkku
Jääsalaattia
Auran vegaanista chilimajoneesia
Avokadotahna:
3 avokadoa
1 iso tomaatti
suolaa
½ lime
korianteriruukun puolikas kasvusto
TEE NÄIN:
Aloita ruskistamalla nyhtökaura pakkauksen ohjeen mukaan. Mausta maustetahnalla ja lisää sekaan hieman vettä, 1-2 ruokalusikallista. Poista liedeltä. Viipaloi kurkut juustohöylällä pitkiksi ohuiksi suikaleiksi ja sekoita nyhtökauran joukkoon maustumaan.
Valmista avokadotahna survomalla sekaisin avokadot ja tomaatti. Mausta suolalla makusi mukaan, ja lisää puolikkaan limen mehu sekä puolet tuorekorianterin kasvustosta. Itse lisäsin sekaan vielä hieman tabascoa, koska olen tulisen ruoan ystävä.
Lämmitä leivät mikrossa tai pannulla. Levitä pohjalle avokadotahnaa, aseta leivän väliin muutama salaatinlehti ja annostele päälle nyhtökauraa sekä kurkkua. Lorauta väliin vielä vähän Auran vegaanista chilimajoneesia. 
Tämä resepti sopii ihan täydellisesti viikonloppuun ja vaikka illanistujaisiin. Pienille lapsille ruoka voi olla hieman liian mausteinen, mutta heidän leipiinsä voi tietenkin valita miedomman makuisen nyhtökauratuotteen! 
Aurinkoista päivää kaikille. ❤
Ps. Youtube -kanavalla HEIDI K uusi vlogi, jossa mm. lasketaan pinnasängyn pohja ja laitetaan seinälle se mainitsemani ryijy.

MUN LEMPPARISMOOTHIE




Olen kulkenut smoothieiden kanssa käsi kädessä jo monia vuosia, ja edelleenkin smoothiet on parasta mitä tiedän. Ne on maailman helpoimpia soveltaa juuri omiin tarpeisiin ja mielitekoihin, ja sellaisen voi pyöräyttää mihin aikaan päivästä tahansa. Smoothie sopii aamupalaksi, välipalaksi ja jopa ruoaksi, jos siltä tuntuu. Smoothieiden etuna on niiden soseutettu koostumus, joka sulaa helposti ruoansulatuskanavassa. Tämä vähentää turvotusta, edistää vatsan toimintaa (varsinkin, jos lisäät smoothieesi kuituja) ja saat samassa paketissa huikean määrän vitamiineja ja ravintoaineita. 
Smoothien voi tehdä joko kevyenä tai tuhtina, ja itse olen erityisesti tuhdimpien smoothieiden kannattaja. Kesäisin toki maistuu ihanat jäähileiset sitruksenraikkaat, esimerkiksi vihreään teehen tehdyt juomat, mutta näin talvella kaipaan enemmän täyteläisyyttä. Ruokaisamman smoothien koostat lisäämällä hedelmien, kasvisten ja marjojen kaveriksi maapähkinävoita, kasvimaitoja, siemeniä, pähkinöitä tai proteiinijauhetta.

Vihersmoothieiden suosio räjähti käsiin muutamia vuosia sitten, ja kaikki somekanavat täyttyivät ihanista vihreistä juomista. Niiden koostaminen vaatii hieman enemmän luovuutta, koska vihersmoothiesta voi tehdä ihan kamalan makuista litkua, nimimerkillä kokemusta löytyy ja paljon. Tämä ohje on yksi ensimmäisistä suosikeistani, ja tällä olen myös saanut muutaman tutun, jopa miespuolisen, rakastumaan vihersmoothieihin. 

PARAS VIHERSMOOTHIE

1-2 annosta

Tämä on ihana banaani- ja mantelijuomapohjainen smoothie, jonka pyöräytän usein aamu- tai välipalaksi. Nälkä pysyy poissa hyvin maapähkinävoin ja pinaatin avulla, vatsa tykkää taateleista ja ravintoainevarastot karttuvat yhdessä hujauksessa.

2 jäistä banaania
2 kourallista pinaattia
2 dl makeuttamatonta mantelijuomaa
4 pehmeää taatelia
1 rkl makeuttamatonta maapähkinävoita
1 rkl kauraleseitä
2-4 jääpalaa
Päälle: Rouhittuja manteleita ja ruisrouhetta.
Sekoita kaikki ainekset sekaisin blenderissä. Kaada smoothie lasiin ja ripottele päälle manteleita ja ruistouhetta. Nauti heti!
Lisää herkullisia reseptejä löytyy Perhekuplan nettisivuilta! 

SATOKAUSIKALENTERI 2018

Yhteistyössä Satokausikalenteri



Satokausikasvisten suosiminen kannattaa niin terveydellisistä, taloudellisista kuin ekologisistakin syistä. Luonnollisten satokauden mukaisesti kasvattettujen kasvisten viljelyyn käytetään vähemmän ulkopuolista energiaa, niissä on vähemmän säilöntäaineita ja ne maistuvat maukkaammilta. Parhaimmillaan satokausituotteita suosimalla voidaan nykyisiä kulutustottumuksiamme muuttamalla vaikuttaa viljelijöiden, maahantuojien ja kauppojenkin toimintatapoihin.

Terveyttä edistävän ja sitä ylläpitävän ruokavalion tulisi sisältää runsaasti kasviksia, vähintään Suomalaisen suosituksen mukaan sen puoli kiloa päivässä, mutta omasta mielestäni päivittäinen määrä saisi kaikilla lähennellä sitä kiloa. Vaikka kasviksia kuluttaisi päivittäin niukasti, kannustaisin silti perehtymään satokausituotteiden hyötyihin. Jos ei ole aiheesta ennestän kauheasti tietämystä, kuten minulla, voi olla vaikeaa erottaa kaupan hevi-osastolla, mitkä tuotteet ovat nyt sesongissa ja mitä eivät. Aloin pari kuukautta sitten etsimään lisää tietoa satokausituotteista, kun havahduin jälleen jokavuotiseen tapaani niiden olemassaoloon, ja tutustuin satokausikalenteriin. Satokausikalenteri.fi -sivustolla on huikea määrä tietoa satokaudesta, kannattaa käydä kurkkaamassa. Pakko tunnustaa, että olen vaan tottumuksesta haalinut niiden banaanien lisäksi ostoskoriin kurkkua, tomaattia, kesäkurpitsaa ja munakoisoa, ja sitten kotona nurissut kaiken olevan niin kallista. Muutaman viime viikon kauppareissu onkin ollut jo huomattavasti edullisempi, kun jätin tavallisesti ostamani tuotteet kaupan hyllylle ja aloin suosimaan kausituotteita. Ajatelkaa,  parin, kolmen kuukauden päästä päästään jo nauttimaan kotimaisista sesonkikasviksista!
Satokausikalenteri on kuvitettu todella kauniisti. Sen on perustanut Samuli Karjula ja kuvittanut Laura Riihelä. Meillä kalenteri ei kauneudestaan (ja teemastaan) huolimatta kuitenkaan päätynyt keittiöön, vaan työpöytäni ylle, koska siinä aina suunnittelen seuraavan kahden viikon ateriat. Se myös kivasti piristi tylsän valkoista työpistettäni. Kalenteri sisältää satokausituotteiden lisäksi paljon yleistä tietoa satokaudesta, FodMap -ruokavaliosta, villiyrteistä, kasvisten valmistuksesta sekä valtavasti yleistietoa ja ravintoarvoja eri kasviksista. Jokaiselle kuukausilehdelle on lueteltu juuri sen kuun kausituotteet, joten on ihan älyttömän helppoa suunnitella edullinen ja terveellinen ostosreissu joka kuukausi. Parasta kalenterissa on se, että ei todellaaan tarvitse olla mikään kasvitieteilijä, jotta siitä hyötyisi, vaan ihan tällainen tavallinen perheenäiti tai -isi, yksineläjä tai ihan kuka tahansa, joka käy ruokaostoksilla.
Kalenterin lisäksi ihana satokausikalenterin tiimi hemmotteli meitä kahdella ruoka-aiheisella kirjalla. Lapsille suunnatussa Henri Mattilan kirjoittamassa Satokausi Salsa -laulukirjassa yhdistyvät musiikki, tarinat ja reseptit. Ollaan luettu kirjaa nyt iltalukemiseksi ja kuunneltu kirjan mukana tullutta levyä kokkaillessa. Satokausi Salsa sisältää tarinoita Joona ja Moona nimisistä lapsista, jotka pääsevät joka kuukausi uudelle makuretkelle. Teksteissä on lapsille pieniä tehtäviä, ja tietysti reseptejä. Ihana kirja, jonka avulla yhdessä tekeminen saa taas aivan uuden merkityksen. Meidän pojat tykkäsivät tästä tosi paljon, ja ollaankin nyt kulutettu sitä kuuluista ylimääräistä energiaa keittiössä kirjan ja musiikin kanssa hääräillen.
Tämän lisäksi sain myös Modernia Maakuntaruokaa -kirjan (Juuli Hakkarainen, Kaisu Jouppi, 2017), joka sisältää reseptejä jokaisen maakunnan perinteisiä kunnioittavalla tyylillä. Itsehän selasin heti Pohjois-Savon reseptit läpi, Kuopiolaislikka kun syntyjäni olen. Myös Pirkanmaan, kuten monen muunkin maakunnan sivuilta löytyi uusia kokeilunarvoisia reseptejä. En jää vegaanina itsekään näppejäni nuolemaan, kun valmistan muulle perheelle paistettua kuhaa Pohjois-Savon malliin, nimittäin talkkunapaistos mansikoilla, (vegaanisella) jogurtilla ja basilikakastikkeella ei kuulosta yhtään pahalta. Nam. Tämä kirja on valtava, melkein 300 -sivuinen, ja sen raamikkaat, tumman vihreät kovat kannet pakottavat asettamaan kirjan esille olohuoneeseen vieraidenkin ihailtavaksi.
Kaikkiin näihin tuotteisiin on panostettu visuaalisesti todella paljon. Minua itseäni ilahduttaa mielenkiintoisen tekstin lisäksi kauniit kuvat ja värit, ja hyvin kuvitettuja kirjoja selaillessa tulee automaattisesti inspiroituneemmaksi. Modernia maakuntaruokaa -kirja sisältää reseptikuvien lisäksi myös muuta kuvistusta jokaista maakuntaa koskien, ja minulla näin valokuvausharrastelijan silmin meni kylmiä väreitä mitä enemmän kirjaa selasin eteenpäin. Satokausikalenterista ja paljon muusta kasviksiin liittyvästä voit käydä lukemassa osoitteesta www.satokausikalenteri.fi. Postauksen tuotteet on 18.2. saakka saatavissa alennettuun hintaan, joten kipin kapin ostoksille, jos innostuit näistä myös!
Tosi iso kiitos Satokausikalenterin väelle näistä tuotteista, ne ovat tuottaneet ja tulevat ihan takuulla tuottamaan meille vielä runsaasti iloa! 
Tämän viikon ruokapostaus tulee näistä kirjoista, joten pysykääs kuulolla. Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!